Kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo
Tuntomerkit
Kärpän painonvaihtelu on laaja: 90–450 g. Uros on naarasta paljon suurempi. Iso kärppäuros on vain vähän pientä minkkinaarasta kevyempi, pieni kärppänaaras taas vain 10 g lumikkourosta suurempi. Vaikka iso kärppäuros voi painaa lähes 20 kertaa enemmän kuin pieni lumikkonaaras, kärppänaaras ja suuri lumikkouros ovat melko lailla samankokoisia. Kesällä kärpän selkä ja kyljet ovat punertavan ruskeat ja vatsa ja jalat valkoiset tai kellertävät. Väriraja on jyrkkä. Syksyllä väritys vaihtuu kokonaan valkoiseksi, lukuun ottamatta mustaa hännän päätä.
Esiintyminen
Kärppä asustaa koko maassa, mutta esiintymisen painopiste on selvästi pohjoinen. Lapissa kärpän tiheys voi olla helposti viisinkertainen Etelä-Suomen tiheyteen verrattuna. Kannanvaihtelu on laaja, ja runsaudenmuutokset ovat usein jyrkkiä. Kärppäkanta seuraa nopeasti myyräkantojen runsastumista, mutta kanta taantuu taas yhtälailla nopeasti, kun myyrät katoavat. Kärppäkannassa on nähtävissä selvä nelivuotinen jaksottaisuus myyrien mukaan. Huippuvuosien kärppäkannaksi on arvioitu noin satatuhatta yksilöä. Kärppää ja lumikkoa tavataan rinnan samoilla paikoilla. Pelkistä jäljistä on vaikea arvioida kumpi, laji on runsaslukuisempi, sillä niiden elintavat eroavat siten, että lumikko enimmäkseen elää lumen alla myyrien käytävissä, kun kookkaampi kärppä liikkuu enemmän lumen pinnalla.
Elinympäristö
Kärppä on loistava kiipeilijä ja erinomainen uimari. Kärppä liikkuu monenlaisessa ympäristössä. Etenkin huippuvuosina sitä voi tavata lähes missä tahansa, mutta katovuosina esiintyminen keskittyy niittyjen ja metsäpeltojen reunamille, hakkuuaukkojen laitamiin ja järvien rannoille. Huonoina aikoina kärpät hakeutuvat sinne, mistä vielä löytyy hupenevista pikkunisäkäskannoista myyriä saaliiksi.
Elintavat ja ravinto
Kärppä tarvitsee saalista vuorokaudessa 40 -70 grammaa eli noin 2-4 myyrää. Hyvinä myyrävuosina kärppä tappaa enemmän myyriä kuin itse jaksaa syödä, näin ollen kärppä on tärkeä saalislajin runsauden säätelijä. Huonompina myyrävuosina kärppä käyttää ravinnokseen myös liskoja, sammakoita, linnunmunia ja -poikasia, hyönteisiä ja jopa marjoja.
Lisääntyminen
Kärpän kiima-aika voi vaihdella kevättalvesta syksyyn. Varmimmin munasolut hedelmöittyvät keskikesän aikana. Kärpällä on viivästynyt sikiön kehitys eli poikaset syntyvät parittelua seuraavana keväänä. Kärppä saa kuukauden kantoajan jälkeen 3 -8 poikasta. Naaras huolehtii jälkeläisistä yksin.
Metsästys
Vuosisatoja sitten kärpän nahka oli erittäin arvostettu turkiksissa. Metsästyksen huippuvuosina kärppiä metsästettiin vuodessa noin 30 000 yksilöä. Nahkoja käytettiin myös rahana ja verojen maksuun. Myöhemmin kärpälle määrättiin rauhoitusaika ja nykyään sen metsästys on erittäin vähäistä.
