Tuntomerkit
Pyyn höyhenpuku on pääväriltään harmaa, mutta varsinkin rinnalla ja selkäpuolella on hienopiirteisiä mustia ja valkoisia sekä erisävyisiä ruskean ja harmaan vivahteita, täplinä ja vipevöintinä. Pyyllä on pieni töyhtö, joka on koiraalla havaittavampi kuin naaraalla; sitä lintu voi valppaana tai kiihtyneenä hieman kohotella. Sukupuolten välillä ei ole merkittävää eroa; lähinnä koiraan musta leukalappu. Poispäin lentävän pyyn huomiota herättävin yksityiskohta on muuten harmaassa pyrstössä oleva musta kärkivyö. Pyy painaa noin kolmasosakilon. Naaras- ja urospuoliset pyyt ovat samankokoisia. Pyyn liikkeelle lähtö on huriseva. Erityisesti poikasten läsnä ollessa emolintu ”pipattaa” eloisasti.
Esiintyminen
Pyy on levittäytynyt lähes koko Suomeen. Suurimmat tiheydet tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Lapin alueella tiheydet alenevat jyrkästi. Pyyn pohjoisraja noudattelee kuusen esiintymisen rajaa. Lajia tavataan harvinaisena Inarissa asti. Kaikille metsäkanalinnuille ominainen jaksottainen kannanvaihtelu, syklisyys, on ollut pyyllä hyvin selvä. 1960- luvun alkupuolella aloitettujen laskentojen mukaan pyykannat ovat vaihdelleet pääosassa maata 6-7 vuoden jaksoissa. Tosin vaihtelu on viime vuosina muuttunut entistä epäsäännöllisemmäksi.
Elinympäristö
Hyviä pyymaisemia ovat erityisesti vesistöiset ja rehevät kasvupaikat, joissa on alikasvoskuusia, runsas kenttäkerros ja varttuneemman metsän seassa myös lehtipuita. Pyy on tiiviin metsän asukas ja vaatii kasvillisuuden tarjoamaa suojaa. Pyy käyttää talviravintonaan lehtipuita, erityisesti leppää ja koivua. Syksyllä ja runsaan kannan aikaan pyitä voi tavata myös vaatimattomammissa ympäristöissä, männiköissä ja vähäpuustoisilla rämeillä. Luonteenomaisesti pyy karttaa vähäpätöisiäkin aukeita.
Elintavat
Syksyisin pyihin voi törmätä mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Nuoret yksilöt etsivät uusia elinpiirejä. Jokaisella pyykoiraalla on oma reviiri, jota puolustetaan muilta yksilöiltä. Pyy näyttäisi olevan yksiavioinen, ja pariskunta elää reviirillään ympäri vuoden. Etenkin ennen pesintää pari voi olla erillään toisistaan, joten naaras voi kyllä pariutua myös muiden koiraiden kanssa. Pyyn pesä ei välttämättä sijaitse reviirillä.
Pesintä
Pyy tulee sukukypsäksi vuoden ikäisenä. Naaras hautoo ja huolehtii poikasistaan yksin. Ilmeisesti koiras voi kuitenkin osallistua poikasten hoitoon. Pyy munii 7-11 munaa ja niiden haudonta kestää noin 23-27 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä 4 vuorokauden iässä.
Metsästys
Syksyinen lintukanta on keskimäärin toista miljoonaa yksilöä, joten metsästysverotus lienee 5-10 prosenttia. Saalismäärä vaihtelee voimakkaasti pyykannan runsaudesta riippuen.
