Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo
Tuntomerkit
Saukko on sopeutunut vesielämään erinomaisesti. Sillä on vedenpitävä turkki, virtaviivainen ruumis ja jaloissa uimaräpylät. Saukon pää ja häntä ovat litteähköt. Sukeltaessaan saukko sulkee sieraimet ja korvansa. Pituutta saukolla on 50-100cm ja painoa 3-15kg.
Esiintyminen
Saukko on vähälukuinen riistaeläin, joka on rauhoitettu. Viimeisessä uhanalaisuusarvioinnissa (2010) saukko luokiteltiin vaarantuneeksi. Aiemmin se oli merkittävä turkiseläin, mutta kanta hupeni liiallisen verotuksen takia siinä määrin, että se rauhoitettiin vuosiksi 1938–1950. Kun kanta elpyi, metsästys sallittiin jälleen. Tämän jälkeen kanta supistui uudelleen, ja saukko rauhoitettiin taas vuonna 1974. Kanta on siitä lähtien elpynyt, ja 1990-luvun puolivälissä sen suuruudeksi arvioitiin 1000–3000 yksilöä.
Riista- ja peltokolmioiden aineistosta mallintamalla tehtyjen kannanmuutosanalyysien perusteella kanta on kaksinkertaistunut vuosien 1989–2013 aikana. Samalla laji on levittäytynyt uudelleen etelässä, lännessä ja pohjoisessa alueille, joilta se oli aiemmin hävinnyt. Kasvusta huolimatta kanta on yhä siinä määrin heikko etenkin Järvi-Suomen vahvimpien alueiden ulkopuolella, että metsästystä ei ole edelleenkään sallittu.
Elinympäristö
Saukko on täysin riippuvainen vesistöistä. Koiraat elävät pääosan vuotta yksikseen, mutta naaras liikkuu poikastensa kanssa kunnes nämä itsenäistyvät yli vuoden ikäisinä. Koiraan elinalueet käsittävät 10–30 km vesireittejä. Naaras ja perheryhmä liikkuvat enintään halkaisijaltaan 10 km laajalla alueella. Vesistöstä toiseen siirtyessään saukot saattavat ylittää pitkiäkin metsätaipaleita.
Elintavat ja ravinto
Pääosa saukon ravinnosta on sammakoita ja kaloja, jotka se pyydystää sukeltamalla. Rapujen osuus ravinnossa on vähäinen. Pienissä joissa, puroissa ja ojissa saaliseläinkannat eivät ole suuren suuria, ja jo sen takia saukko liikkuu laajalti.
Lisääntyminen
Leudommilla ilmastoalueilla saukko lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, mutta meillä poikaset syntyvät lähes yksinomaan kesällä. Poikasia on useimmiten kaksi, harvoin yksi tai kolme. Pitkän poikasajan takia naaras synnyttää ilmeisesti vain joka toinen vuosi. Koiraiden on oltava jatkuvasti liikkeellä, jotta ne löytävät kiimaan tulevat naaraat elinalueiltaan. Poikasten kanssa liikkuvien naaraiden on vältettävä koiraita, jotka ovat aggressiivisia ja voivat tappaa poikaset.
Metsästys
Saukko on rauhoitettu ja sen metsästys ei ole sallittua. Erityisluvin sallittua on ollut ainoastaan sellaisten yksilöiden poistaminen, jotka aiheuttavat kalankasvatuslaitoksilla erityistä vahinkoa. Poistettujen yksilöiden määrät olivat 11–26 vuosina 2000–2007 ja sen jälkeen vuosittain alle kymmenen.
Juha Tiainen, Katja Ikonen
