Minkin jäljet
Minkin jälkipainallus on tyypillinen näätäeläimen jälki. Siihen piirtyy viisi varvasanturaa, joista sisin on pienin. Sisin varvas jättää heikon painalluksen; joskus se eipiirry lainkaan. Etukäpälän jäljessä näkyy keskianturan lisäksi ranneantura, ja jäljen pituus on 4–5 cm. Takakäpälän jälkeen ei piirry pientä anturaa keskianturan taakse, ja jälki on siten selvästi etukäpälän… Lue lisää
Lumikon jäljet
Lumikon jälkipainallus on tyypillinen, joskin hyvin pieni näätäeläimen jälki. Hyvissä oloissa jäljessä erottuu viisi varvasanturaa. Etukäpälän jäljessä näkyy usein ranneantura, mutta takakäpälän jälkeen kantapää ei piirry. Sisin varvas ei aina näy selvässäkään jäljessä. Lumikon jälkipainallukset ovat niin pienet, että yksittäiset polkuanturat eivät jätä jälkeä pehmeään lumeen. Laji tunnistetaan jäljen koosta. Lue lisää
Kärpän jäljet
Kärpän etutassun jälki on 2,5–4,5 cm pitkä. Takatassu on hieman pienempi, jälki on vain 2,5 cm pitkä, kun kantapää ei piirry jälkeen. Kärpän jälkipainallus on noin sentin verran lumikon jälkeä isompi ja saman verran minkin jälkeä pienempi. Upottavassa lumessa jälkipainallus on pelkkä piirteetön kuoppa. Kärppä kulkee lumen päällä enemmän kuin… Lue lisää
Metsäjäniksen jäljet
Jänisten polkuanturat ovat karvapeitteiset, minkä johdosta varvasanturat piirtyvät jälkeen epäselvinä hyvässäkin jälkilumessa. Jäniksen takakäpälä on etukäpälää huomattavasti kookkaampi. Jälkeen piirtyy neljä varvasta. Varpaiden taakse jää vielä kahden karvatyynyn painallukset. Jäniksen varpaat sijaitsevat epäsymmetrisesti siten, että uloin varvas jää muita varpaita lyhyemmäksi. Tämä epäsymmetrisyys näkyy selvimmin jäljessä, jossa varpaat ovat supussa. Lue lisää
Ketun jäljet
Koiraeläinten jälkipainalluksissa erottuu neljä varvasta. Ketun etukäpälä on takakäpälää suurempi. Lumijäljistä käpälien koko on hankalasti mitattavissa, mutta hyvissä olosuhteissa ketun etukäpälän painalluksen pituus on 5,5–7 cm ja takakäpälän vastaavasti 5–6 cm. Kettu kulkee useimmiten varpaat supussa, jolloin jälki on selvästi pitkulainen. Vastaavankokoisen koiran jälki on useimmiten pyöreämpi, mutta pelkästään tassun… Lue lisää
Rusakon jäljet
Jänisten jäljet ovat yleisimpiä lumijälkiä luonnossamme. Jälkilaskennoissa ne muodostavat paikoin lähes puolet kaikista metsässä tavattavista jäljistä. Jänisten jäljiksi ne ovat lähes aina heti tunnistettavissa, mutta metsäjäniksen ja rusakon jälkien erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Mahdottomaksi tehtävä käy rusakko–metsäjänisristeymän jälkien äärellä. Yleisin jälkikuvio on tyypillinen ”kaksi isoa rinnan ja niiden takana… Lue lisää
Näädän jäljet
Näädän jälkipainalluksessa erottuu viisi varvasta. Etutassun jälkeen piirtyy usein ranneantura. Etutassun jälki on 5–7 cm pitkä. Takatassun jälki on hieman pienempi, ja sen kantapään painallus jää harvoin näkymään. Takatassun jälki on siten selvästi lyhyempi, useimmiten noin 5 cm:n pituinen. Lähes samanpainoisen minkin jälkipainallus on pienempi. Näädän tassut ovat eläimen kokoon… Lue lisää
Oravan jäljet
Oravan jälki on metsiemme kolmanneksi runsain lumijälki. Vain jäniksen ja ketun jälkiä on runsaammin. Takajalka on etujalkaa paljon kookkaampi. Takakäpälän jälkipainallus on noin 6 cm pitkä, kun etukäpälän painallus jää alle neljän senttimetrin. Takajalan jäljessä erottuu viisi varvasta, etujalan jäljessä vain neljä. Ohuessa nuoskalumessa jälkeen piirtyy pitkien varpaiden painallukset, mutta… Lue lisää
Saukon jäljet
Näätäeläinten tavoin saukko matkaa useimmiten loikkaamalla. Kantavalla alustalla liikkuminen on helppoa, jolloin askel venyy ja takajalkojen jäljet osuvat etutassujen jälkien etupuolelle. Rauhallisen loikan askelpituus voi kantavalla hangella olla 70–110 cm. Upottavassa lumessa liikkuminen on raskaampaa, ja silloin askel lyhenee. Ohueenkin lumeen piirtyy usein hännän laahausjälkiä. Upottavaan hankeen saukko puskee syvää… Lue lisää
Riistakolmiot.fi