Metso 2021
  Metson kanta eri puolilla maata on keskimäärin kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna. Metsolla on normaalivuotta suuremmat tiheydet Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa. Pohjois-Hämeessä tiheydet ovat sen sijaan normaalia matalampia. Nämä paikalliset tulokset koskevat sekä aikuisten kantaa että kokonaiskantaa, poikaset mukaan lukien. Poikasosuus oli keskimääräistä suurempi Oulussa, kun taas… Lue lisää
Teeri 2021
Teeren kanta on keskimäärin kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen, mutta paikallista vaihtelua on melko paljon. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tiheys on keskiarvoa selvästi korkeampi, mutta myös Oulussa ja Etelä-Hämeessä teeritiheys on keskiarvon yläpuolella. Pohjois-Hämeessä ja varsinkin Uudellamaalla teeritiheydet ovat poikkeuksellisen matalat. Uudellamaalla kanta on romahtanut liki puoleen edellisvuoteen verrattuna. Poikasosuus oli… Lue lisää
Pyy 2021
Pyyn kanta on selvästi kasvanut eri puolilla maata, poikkeuksellisen yhtenäisesti eri alueilla. Keskimäärin kanta on kasvanut eri puolilla Suomea 32 % edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Kainuussa kannan kasvu on peräti noin 60 %. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Oulussa kanta on pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella, kun taas Pohjois-Hämeessä aikuiskanta on hieman normaalia… Lue lisää
Riekko 2021
Riekon kanta on kasvanut maltillisesti vahvimmilla alueillaan Lapissa, Oulussa ja Kainuussa. Kaikkiaan kanta kasvoi jo neljättä tai viidettä vuotta peräkkäin. Tiheys on nyt Lapissa pitkäaikaisen keskiarvonsa vaiheilla, mutta jää siitä edelleen alapuolelle Oulussa ja Kainuussa. Lapissa riistakolmiolaskennan avulla arvioidaan riekkokannan tilaa lähinnä Metsä-Lapissa. Ylä-Lapin tunturimaisemien riekkokantaa arvioidaan erillisessä kanakoira-avusteisessa laskennassa,… Lue lisää
Metsäjänis 2021
Metsäjäniksen kanta on lumijälkilaskennan valossa taantunut seurantajakson (33 v) aikana Suomessa noin kolmannekseen. Taantuminen on voimakkainta Etelä-Suomessa, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää taantumista ei ole havaittavissa. Myös idempään mentäessä kannan taantumisnopeus loivenee. Vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suurempia Suomen keski- ja pohjoisosissa verrattuna Etelä-Suomeen. Lue lisää
Kettu 2021
Valtakunnallisesti ketun kanta on pienentynyt alle puoleen seurantajakson (33 v) aikana. Jälkimäärissä ei ole huomattavaa vuosittaista vaihtelua, vaan ajalliset trendit kuvaavat hyvin jälkien määrien muutoksia ja oletettavasti myös kannan kehitystä. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut jokseenkin mutkikas. Noin 1995 ja 2010 (ja ympäröivinä vuosina) on ollut selvät aallonpohjat, kun… Lue lisää
Kärppä ja lumikko 2021
Pohjoiseen painottuvan kärpän kanta on lumijälkilaskentojen perusteella pienentynyt peräti viidennekseen siitä, miten se oli laskentajakson (33 v) alkaessa, vuonna 1989. Taantumien jyrkkenee hieman pohjoiseen mentäessä. Kuluvana talvena kärpän jälkimäärät eivät eroa juurikaan normaalista, joskin ne ovat Pohjois-Suomessa hieman kasvaneet toista vuotta peräkkäin, rajusta taantumisesta huolimatta. Varsinkin Pohjois-Suomessa kärpän jälkitiheys vaihtelee… Lue lisää
Saukko 2021
Saukkojen jäljet ovat harvalukuisia kolmiolaskennoissa, mutta iso aineisto antaa kuitenkin osviittaa tämän koko maahan levinneen talviaktiivisen lajin kannanmuutoksista. Saukon kanta on kasvanut koko maassa tarkastelujakson aikana, lähes kaksinkertaistuen 1990-luvun alusta parin vuosikymmenen aikana. Jakson 2005–2010 jälkeen saukkokanta on ollut enimmäkseen vakaa, tai näyttää viime vuosina jopa taantumisen merkkejä Etelä-Suomessa. Talven… Lue lisää
Rusakko 2021
Etelä- ja Länsi-Suomen maatalousmaisemissa esiintyvä rusakko on laskentajakson (33 v) aikana runsastunut voimakkaasti koko esiintymisalueellaan. Kanta on ainakin yli kymmenkertaistunut, mutta tämäkin saattaa olla aliarvio, sillä tarkastelussa on käytetty yhdenvertaisesti sekä metsämaastoon painottuvia riistakolmiolaskentoja että peltokolmiolaskentoja. Peltokolmiot edustavat paremmin rusakon elinympäristöä. Idempänä laji on selvästi harvalukuisempi. Kannan kasvuvauhti kuitenkin kiihtyy… Lue lisää
Orava 2021
Oravan kannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut koko maassa siten, että selkeitä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein. Huippujen esiintymisessä voi myös olla alueellista vaihtelua. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Valtakunnallisesti oravan jälkitiheydet ovat pudonneet seurantajakson (33 v) aikana noin kolmannekseen. Etelä-Suomessa taantuminen on kuitenkin loivempaa, ja alamäki jyrkkenee sekä pohjoiseen että itään… Lue lisää
Riistakolmiot.fi