Näätä 2017
Näädän kokonaisjälkimäärä oli muuttumaton edellistalvesta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa se oli edellistalvea korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kainuussa havaittiin jälkiä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Pohjois-Suomen näätäkanta vaikuttaa hieman vahvistuneen talvilaskennan historian aikana, mutta muualla pitkäaikaiskehitys on ollut vakaa. Lue lisää
Saukko 2017
Saukon kokonaisjälkimäärä Suomessa oli sama kuin talvella 2016. Aluekohtaisiin muutoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä saukko on lumijälkilaskennassa ongelmallinen laji. Saukon lumijälkitulokseen vaikuttavat vesistöjen jäätyminen ja myös lumipeitteen vahvuus. Riistakolmioiden lähes 30 vuoden aikasarjassa saukkokanta vahvistui jakson alkupuolella, mutta sen jälkeen se on ollut jokseenkin muuttumaton. Lue lisää
Hirvi 2017
Hirven koko maan jälkitiheys oli sama kuin edellistalvena, ja hirvi onkin vuodesta toiseen talvilaskennan vakaimpia lajeja. Jälkimäärä väheni Kaakkois-Suomessa ja Länsirannikolla. Livää vähentymistä näkyy myös Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen alueilla. Metsästyksen säätelyllä vaikutetaan vahvasti hirvikannan kehitykseen, mutta myös talven olosuhteet vaikuttavat mm. talvialueille siirtymiseen ja sitä kautta talvilaskennan tulokseen. Lue lisää
Valkohäntäpeura 2017
Valkohäntäpeuran runsaimman esiintymisen alueella, etelässä ja lounaassa, lumiolot onnistuneelle laskennalle olivat hankalimmat. Nytkin Varsinais-Suomesta saatiin aineistoon vain yksi metsäkolmio, jonka huomattavan korkea peuranjälkimäärä vinouttaa tulosta; alueen peltokolmioilla jälkimäärät olivat viime vuoden tasolla. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että peurakanta on viimevuotisella tasolla tai hieman vahvistunut. Lue lisää
Metsäkauris 2017
Metsäkauriin jälkimäärä talvilaskennassa oli jokseenkin sama kuin vuosi sitten. Ydinalueellaan Etelä-Suomessa lajin runsastuminen laskentojen historian aikana on ollut vaikuttava. Aineiston jälkitiheyksissä oli 2010-luvun alkupuolella selvä notkahdus. Viime vuodesta metsäkauriin jälkitiheys koheni selvästi Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä. Lue lisää
Kettu 2017
Ketun koko maan jälkitiheyden keskiarvo on lähes sama kuin vuosi sitten. Alueelliset erot ovat kuitenkin selvät: kasvua todettiin osassa Etelä-Suomea ja vähenemistä Lapin, Oulun ja Pohjanmaan riistakeskusten alueilla. Etelä-Suomen ketun jälkimäärät olivat lumijälkilaskentojen alkuaikoina selvästi korkeammat kuin muualla Suomessa, mutta tämä ero on kaventunut. Lue lisää
Kärppä 2017
Kärpän jälkimäärä kasvoi edellistalvesta toisaalta aivan eteläisimmässä Suomessa ja toisaalta Lapissa. Laajoilla alueilla Keski- ja Itä-Suomessa sekä Oulun-Kainuun alueella jälkimäärä väheni. Kokonaisuutena kärppätiheys on alhaisempi kuin lumijälkilaskennoissa keskimäärin. Samat alueelliset muutospiirteet heijastuvat lumikon jälkimäärissä. Kummankin lajin vaihtelut heijastavat myyräkantojen muutoksia, joita Luonnonvarakeskuksen myyräseurannassa on todettu. Lue lisää
Orava 2017
Oravan jälkimäärät ovat edelleen alamaissa. Ainoastaan tietyillä alueilla Etelä-Suomessa oravan jälkiä nähtiin enemmän kuin edellisinä vuosina, mikä heijastanee paikallista kuusen siemensadon vaihtelua. Monilla alueilla oravan jälkitiheydet ovat lumijälkilaskentojen alhaisimpia. Lue lisää
Metsäjänis 2017
Metsäjäniksen koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten ja samoin pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin. Pohjois- ja Itä-Suomessa jälkitiheydet alenivat laajalla alueella, kun taas lievää runsastumista todettiin etelässä. Suomen eri osien jänisrunsauden erot vaikuttavat pienentyneen kolmioseurantojen jakson aikana. Lue lisää
Riistakolmiot.fi