Teeri 2018
Teeritiheys kasvoi edellisvuodesta pääosassa maata, mutta kaakkoisessa Suomessa suunta oli toinen. Verrataanpa nyt todettuja tiheyksiä edelliseen 10 vuoteen tai koko kolmiolaskennan historiaan (30 vuotta), teeren tiheydet jäivät niitä pienemmiksi Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa. Korkeimmat teeritiheydet havaittiin Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Lue lisää
Pyy 2018
Pyy on runsastunut kaikkialla muulla paitsi Pohjanmaalla, jossa sen tiheys aleni selvästi. Tämän kesän keskiarvo oli jokseenkin sama kuin kymmenenä edellisenä vuonna keskimäärin ja hieman alhaisempi kuin koko kolmiolaskentojen 30 vuoden aikana. Korkeimmat aluekohtaiset pyytiheydet kirjattiin Etelä-Savossa, lounaisessa Suomessa, Itä-Suomessa ja Oulun alueen eteläosassa. Lue lisää
Riekko 2018
Riekkotiheys koheni vahvasti koko Pohjois-Suomessa lajin vakiintuneen levinneisyyden alueella. Se oli hieman alhaisempi kuin edeltäneenä 10 vuotena keskimäärin, mutta vain noin puolet koko kolmiojakson aikaisesta keskiarvosta. Edellisvuosien tapaan riekon runsaus vaikuttaa vähenevän lajin jo laikuttaiseksi muuttuneella esiintymisalueella. Riistakolmiot kuvaavat riekon runsautta pohjoisimmillaan Metsä-Lapissa, ja koira-avusteiset laskennat Ylä-Lapissa täydentävät kuvaa lajin… Lue lisää
Valkohäntäpeura 2018
Jälkimäärä jälkilaskennassa oli alhaisempi kuin talvella 2017, mutta hieman korkeampi kuin edeltäneinä talvina keskimäärin. Muutoskuvassa on alueellista epäyhtenäisyyttä, mikä voi johtua talven lumiolosuhteista ja lajin käyttäytymisestä kuten kertymisestä ruokintojen piiriin. Lajin runsaamman esiintymisen alue painottuu Lounais-Suomeen eikä se ole laajentunut erityisen nopeasti. Lue lisää
Metsäkauris 2018
Metsäkauriin jälkitiheys kasvoi koko maan tilastossa kolmanneksen edellisvuodesta; edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna ero oli puolitoistakertainen.  Totuttuun tapaan korkeimmat tiheydet havaittiin maan etelä- ja lounaisosista. Metsäkauris on yksi voimallisimmin runsastunein laji 30-vuotisessa riistakolmioaineistossa. Lue lisää
Saukko 2018
Saukon jälkiä tavattiin hieman edellistalvista enemmän ja selvästi enemmän kuin edeltäneenä viisivuotijaksona keskimäärin. Saukko onkin runsastunut  riistakolmioiden kolmen vuosikymmenen aikana, eniten keskisen Suomen alueella. Talven korkeimmat jälkitiheydet todettiin kaakossa, Hämeen ja Keski-Suomen sekä Oulun−Kainuun alueilla. Saukon lumijälkien määrään vaikuttavat enemmän kuin muilla lajeilla lumiolosuhteet ja myös vesistöjen jäätyminen. Johtopäätöksiä saukon… Lue lisää
Kärppä 2018
Kärpän jälkimäärä aleni huomattavasti edellistalvesta 2017. Aivan etelässä jälkitiheys jopa hieman kasvoi, mutta Pohjois-Suomen voimakas romahdus vaikuttaa painavasti keskiarvoon. Lapissa kärpän jälkitiheys aleni lähes puoleen edellistalvisesta, kertoen siitä miten myyräkannat kehittyivät. Lajin esiintymisrunsauden painopiste ei ollut pohjoisessa niin kuin monena aikaisempana vuonna vaan laikkuina eri tahoilla eteläistä ja keskistä Suomea. … Lue lisää
Rusakko 2018
Rusakon jälkitiheys aleni edellistalvesta lähes kolmanneksen, mutta se oli kuitenkin noin 20 % korkeampi kuin edeltäneinä viitenä talvena keskimäärin. Lumiolosuhteiden vaihtelevuus ja laskentojen onnistuminen on syytä pitää mielessä tulosten tulkinnassa aivan kuin metsäjänikselläkin. Laji vaikuttaa yleistyneen varsinaisen runsaimman esiintymisalueen reuna-alueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa todettiin aikaisia talvia selvästi korkeampi jälkitiheys. Rusakon kolmenkymmenen… Lue lisää
Metsäjänis 2018
Lajin jälkitiheys oli hieman pienempi kuin vuosi aikaisemmin ja selvästi alle edeltäneen viisivuotiskauden keskiarvon.  Lumijälkilaskennan tuloksissa on se alueellinen piirre, että Pohjois-Suomessa muutosta edellistalveen ei juuri ollut, mutta Etelä-Suomessa sitä vastoin pudotus oli selvä, eteläisimmillä alueilla jopa kolmanneksen. Yksittäisien talvien tulokset ovat metsäjänikselläkin varovaisesti tulkittavia mm. lumioloista johtuen. Lajin vähenevä… Lue lisää
Näätä 2018
Näädän jälkiä nähtiin koko maassa lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä talvena ja tulos oli saman verran pienempi kuin edellisenä viitenä vuotena keskimäärin. Etelä-Suomessa näätä oli lähes yhtä lukuisa kuin vuosi sitten, ja koko maan vähentyminen johtuu pohjoisen Suomen voimakkaasta pudotuksesta. Näin on käynyt erityisesti Lapin alueella, missä jälkitiheys puolittui edellistalvesta. Lue lisää
Riistakolmiot.fi