Metsäjänis 2021
Metsäjäniksen kanta on lumijälkilaskennan valossa taantunut seurantajakson (33 v) aikana Suomessa noin kolmannekseen. Taantuminen on voimakkainta Etelä-Suomessa, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää taantumista ei ole havaittavissa. Myös idempään mentäessä kannan taantumisnopeus loivenee. Vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suurempia Suomen keski- ja pohjoisosissa verrattuna Etelä-Suomeen. Lue lisää
Kettu 2021
Valtakunnallisesti ketun kanta on pienentynyt alle puoleen seurantajakson (33 v) aikana. Jälkimäärissä ei ole huomattavaa vuosittaista vaihtelua, vaan ajalliset trendit kuvaavat hyvin jälkien määrien muutoksia ja oletettavasti myös kannan kehitystä. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut jokseenkin mutkikas. Noin 1995 ja 2010 (ja ympäröivinä vuosina) on ollut selvät aallonpohjat, kun… Lue lisää
Kärppä ja lumikko 2021
Pohjoiseen painottuvan kärpän kanta on lumijälkilaskentojen perusteella pienentynyt peräti viidennekseen siitä, miten se oli laskentajakson (33 v) alkaessa, vuonna 1989. Taantumien jyrkkenee hieman pohjoiseen mentäessä. Kuluvana talvena kärpän jälkimäärät eivät eroa juurikaan normaalista, joskin ne ovat Pohjois-Suomessa hieman kasvaneet toista vuotta peräkkäin, rajusta taantumisesta huolimatta. Varsinkin Pohjois-Suomessa kärpän jälkitiheys vaihtelee… Lue lisää
Saukko 2021
Saukkojen jäljet ovat harvalukuisia kolmiolaskennoissa, mutta iso aineisto antaa kuitenkin osviittaa tämän koko maahan levinneen talviaktiivisen lajin kannanmuutoksista. Saukon kanta on kasvanut koko maassa tarkastelujakson aikana, lähes kaksinkertaistuen 1990-luvun alusta parin vuosikymmenen aikana. Jakson 2005–2010 jälkeen saukkokanta on ollut enimmäkseen vakaa, tai näyttää viime vuosina jopa taantumisen merkkejä Etelä-Suomessa. Talven… Lue lisää
Rusakko 2021
Etelä- ja Länsi-Suomen maatalousmaisemissa esiintyvä rusakko on laskentajakson (33 v) aikana runsastunut voimakkaasti koko esiintymisalueellaan. Kanta on ainakin yli kymmenkertaistunut, mutta tämäkin saattaa olla aliarvio, sillä tarkastelussa on käytetty yhdenvertaisesti sekä metsämaastoon painottuvia riistakolmiolaskentoja että peltokolmiolaskentoja. Peltokolmiot edustavat paremmin rusakon elinympäristöä. Idempänä laji on selvästi harvalukuisempi. Kannan kasvuvauhti kuitenkin kiihtyy… Lue lisää
Orava 2021
Oravan kannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut koko maassa siten, että selkeitä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein. Huippujen esiintymisessä voi myös olla alueellista vaihtelua. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Valtakunnallisesti oravan jälkitiheydet ovat pudonneet seurantajakson (33 v) aikana noin kolmannekseen. Etelä-Suomessa taantuminen on kuitenkin loivempaa, ja alamäki jyrkkenee sekä pohjoiseen että itään… Lue lisää
Näätä 2021
Näädän kanta on lumijälkilaskentojen perusteella valtakunnallisesti ollut vakaa läpi 33 vuotisen seurantajakson. Kannankehityksen suunnassa on kuitenkin alueellista vaihtelua siten, että Etelä-Suomen kanta on taantunut melkein puoleen, kun taas Pohjois-Suomen kanta on melkein kaksinkertaistunut. Tästä kuviosta huolimatta voisi sanoa, että tiheydet ovat jotakuinkin samaa kokoluokkaa läpi maan. Tämän vuoden laskennoissa maan… Lue lisää
Ylä-Lapin riekot 2020
Koko tunturialueen riekkokanta pysyi kutakuinkin keskimääräisellä tasolla, mutta alueelliset erot kääntyivät totutusta toisin päin: Utsjoella riekkokanta taantui viime vuodesta yli puolella, mutta muualla Ylä-Lapissa oltiin viime vuoden ja keskimääräisen riekkokannan tuntumassa. Kanakoirametsästäjät laskivat tunturialueen riekkolinjat jo kolmannentoista kerran Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tukemana. Vuonna 2008 aloitettua riekon kanakoiralaskentaa jatkettiin rutiinilla Ylä-Lapin… Lue lisää
Metso 2020
Metsolla on koko maassa poikuekoot keskiarvonsa lähettyvillä. Etelä-Savossa on normaalia matalampi poikasosuus. Metson kannantiheydet ovat useimmilla alueilla pysyneet vakaina, tai hyvin noudattaneet pitkäaikaisia suuntauksia. Rannikko-Pohjanmaalla kannan tiheys jatkaa laskuaan ja on tänä vuonna alla puolet keskiarvostaan. Pohjanmaalla (sisämaassa) pitkäaikainen suuntaus on sama, mutta tiheys on noussut neljä vuotta peräkkäin ja… Lue lisää
Pyy 2020
Pyyllä on kuluvana kesänä ollut Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä tavallista suuremmat poikueet. Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa poikueet ovat sen sijaan olleet normaalia pienempiä. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa poikasosuudet ovat olleet matalia. Pyyn tilanne kuvastaa hyvin, miten suurta alueellinen vaihtelua voi olla eri demografisissa tekijöissä. Keski-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa kuluvan kesän pyytiheydet… Lue lisää
Riistakolmiot.fi