Arkisto

Teeren lisääntymisen jälkeinen tiheys (8,5 yksilöä / km2) on pysynyt suunnilleen samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen ja on jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella. Aikuiskanta on kuitenkin kasvanut valtakunnallisesti noin 20 % ja on nyt normaalia selkeästi tiheämpi. Vastaavasti poikasosuus on pienentynyt valtakunnallisesti noin 15 %, poikueellisten naaraiden osuus noin 20… Lue lisää

Metson kokonaiskannan tiheys (4,5 yksilöä / km2) on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden, ollen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Myös aikuiskannan tiheys on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Poikastuotto on keskitasoa kaikilla mittareilla mitattuna. Pohjois-Karjalassa kanta on kasvanut ja on selvästi keskiarvon yläpuolella. Varsinkin aikuiskanta on kasvanut lähes ennätyksellisiin lukemiin. Lue lisää

Valtakunnallisesti riekko on hieman taantunut edellisvuodesta. Arvioitu valtakunnallinen kokonaistiheys (0,8 yksilöä / km) on hieman pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella. Poikastuottoa mittaavat muuttujat ovat valtakunnallisella skaalalla lähellä keskiarvojaan. Oulussa riekkotiheydet ovat lähellä keskiarvoaan maltillisen kannan kasvun tuloksena. Oulussa poikasosuus olikin paikallisesti kohtalaisen korkealla. Kainuussa ja Lapissa, sen sijaan, kokonaiskanta on taantunut aavistuksen… Lue lisää

Pyyn kokonaiskannan tiheys (6,7 yksilöä / km2) on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa, eikä se juuri ole muuttunut edellisestä vuodesta. Myöskään aikuiskannassa ei ole nähtävissä valtakunnan tasolla selkeätä muutosta suuntaan tai toiseen. Pyyn poikastuotto on kuluvana kesänä ollut normaali, eli lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Poikuekoko pieneni hieman edelliskesään verrattuna, joka olikin oikein hyvä… Lue lisää

Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniskanta on taantunut 34 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on jotakuinkin vakaa. Viime vuoteen verrattuna metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa. Lue lisää

Rusakkokanta on kasvanut voimakkaasti. Koko 34 vuoden laskentajakson aikana kanta on peräti 10–20-kertaistunut. Lajin levinneisyys keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin. Kannan kasvuvauhti on nopeampaa mitä idemmäksi mennään, joten laji on leviämässä itään. Metsäjäniksen lailla myös rusakolla on maan keskiosissa havaittu joillain alueilla normaalia korkeammat jälkitiheydet. Lue lisää

Oravakanta on valtakunnallisesti taantunut noin kolmannekseen 34 vuoden seurantajakson aikana. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienemmät ovat oravatiheydet ja sitä voimakkaammin laji taantuu. Oravakannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut. Selviä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein suurilla alueilla, mutta myös huomattavaa alueellista vaihtelua esiintyy. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Tänä vuonna näyttäisi olevan huippuvuosi,… Lue lisää

Kettukanta on pienentynyt alle puoleen 34 vuoden seurantajakson aikana. Kannan tiheys pienenee sekä pohjoiseen että itään mentäessä. Taantuminen on voimakkaampaa idässä, mutta loivempaa pohjoisessa. Suomen keskiosissa kettukannassa on ollut loivaa aaltoilevaa vaihtelua; noin 1995 ja 2010 oli aallonpohjat, kun taas noin 2001 ja 2017 oli huiput. Jälkimäärissä ei ole ollut… Lue lisää

  Saukkokanta on lumijälkilaskennan perusteella pysynyt melko vakaana tai kasvanut loivasti 34 vuoden seurantajakson aikana. Kanta on kasvanut noin 90 % Etelä-Suomessa lähes koko seurantajakson aikana, kun se muualla on taittunut vakaaksi tai lievään laskuun noin 2010. Lännessä kasvu on hieman suurempaa itään verrattuna. Vaikka saukkojen lumijälkiä näkyy vain harvakseltaan… Lue lisää

  Näätäkanta on keskimäärin pysynyt vakaana Suomessa 34 vuotisen seurantajakson aikana. Etelä-Suomessa kanta on samassa ajassa taantunut noin 40 % kun se taas Pohjois-Suomessa on kasvanut liki 90 %. Jälkitiheydet ovat keskimäärin kuitenkin samaa kokoluokkaa kautta maan. Kuluvan talven laskennoissa jälkimäärät ovat kasvaneet maan etelä- ja keskiosissa edellisvuoteen verrattuna. Lue lisää