Metsäjänis 2020
Metsäjäniskanta on taantunut tasaista vauhtia vajaaseen puoleen siitä mitä se oli kolme vuosikymmentä sitten. Suomen etelä- ja keskiosissa taantuminen on selväpiirteistä, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää muutosta ei ole tapahtunut. Koko maan jälkitiheys viime talvena myötäilee pitkäaikaista suuntausta. Pohjois-Suomessa, jossa vuosien välinen vaihtelu on muuta maata suurempaa, kanta kuitenkin kasvoi toista… Lue lisää
Kettu 2020
Kettukanta on pienentynyt noin puoleen koko maassa viimeisen 32 vuoden aikana. Muutos on maltillisinta Pohjois-Suomessa. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut mutkikkaampaa; 2000-luvun alussa oli varsin selkeä huippu, kuten myös kolmisen vuotta sitten. Kuluvan talven osalta, kettukanta näyttäsi selvästi pienentyneen suurissa osin maata, lähinnä Suomen etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa kanta… Lue lisää
Rusakko 2020
Pienriistan joukossa levinneisyydeltään eteläinen rusakko kuuluu ehdottomiin voittajiin. Kolmen vuosikymmenen aikana koko maan kanta on noin kymmenkertaistunut ja kasvu on selvää koko maassa, joskin vähemmän selvää Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kannan kasvu näyttää pienen tasaisen jakson jälkeen kiihtyneen, varsinkin 2010-luvun alussa. Rusakon viime talven jälki-indeksin muutosten suunta vaihtelee eri puolilla maata, eivätkä… Lue lisää
Orava 2020
Oravan kannankehitystä dominoi suuret vuosittaiset vaihtelut, jossa selkeitä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein. Koko maan jälkitiheydet ovat keskimäärin pudonneet alle puoleen 32 vuoden aikana ja taantuminen on voimakkainta pohjoisempana. Etelä-Suomessa kanta on kuitenkin pysynyt keskimäärin vakaana. Tämän talven oravajälkitiheydet ovat kasvaneet monilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa. Vain Lapissa ja Kainuussa,… Lue lisää
Saukko 2020
Saukkokanta on kasvanut koko maassa 32 vuoden tarkastelujakson aikana, kaksinkertaistuen 1990-luvun alusta jaksoon 2005–2010. Tämän jälkeen kanta on ollut enimmäkseen vakaa, tai taantunut hieman Etelä-Suomessa viime vuosina. Viime vuoteen verrattuna kuluvan talven jälkitiheysindeksi on kasvanut suurimmassa osassa maata. Viime vuoden suhteellisen matala indeksi on kuitenkin voinut pitkälti johtua ympäristöoloista. Lue lisää
Näätä 2020
Valtakunnallisesti näädän jälkitiheys talvilaskennoissa on pysynyt kutakuinkin ennallaan, vajaassa yhdessä jäljessä per 10 km per vuorokausi. Seurantahistorian aikana tiheys on kuitenkin pienentynyt noin 40% Etelä-Suomessa ja runsastunut noin 85% Pohjois-Suomessa. Suomen keskiosissa tiheys on vakaa. Tämän talven jälki-indeksi laski monilla alueilla, paikoin voimakkaastikin, varsinkin verrattuna viime viiden vuoden tilanteeseen. Toisin… Lue lisää
Kärppä 2020
Riistakolmioiden talvilaskentojen valossa kärppäkanta on kolmessa vuosikymmenessä pienentynyt vain neljännekseen siitä, mitä se on ollut. Suuntaus on sama koko maassa, mutta väheneminen on voimakkainta lajin tyyssijassa Pohjois-Suomessa. Varsinkin Pohjois-Suomessa kärpän tiheys vaihtelee syklisesti pienjyrsijäkantojen vaihtelujen ohjaamana. Kuluvana talvena koko maan kanta on kuitenkin keskimäärin kasvanut. Lue lisää
Teeri 2019
Teerikanta jatkoi vahvaa kasvua miltei koko maassa, ja korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä. Viime vuoteen verrattuna suurimmat kasvuluvut havaittiin Pohjois- ja Etelä-Savossa, jossa tiheydet kasvoivat 60-80 %. Kaakkois-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta ja ovat myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Lue lisää
Metso 2019
Metson tiheydet jatkoivat kasvua miltei koko pohjoisessa Suomessa. Voimakasta kasvua havaittiin erityisesti Koillismaalla ja Itä-Lapissa, ja Lapissa aletaan lähestyä jo 31 vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Rannikko-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa tiheydet nousivat viiden edellisvuoden keskiarvosta noin 50%. Kainuussa tiheys nousi hieman, mutta on kuitenkin koko laskentahistorian kattavan keskiarvon alapuolella. Verrattuna viime vuoden… Lue lisää
Pyy 2019
Pyykannat  ovat jatkaneet nousua takavuosien aallonpohjasta miltei kautta maan, ja lähestyvät paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keskisessä Suomessa ja Oulu-Kainuu alueella. Korkeimmat tiheydet havaittiin tänä kesänä Pohjois-Savossa ja –Karjalassa, mutta kautta koko Etelä-Suomen tiheydet olivat varsin korkeita. Poikkeuksena on Kaakkois-Suomi, jossa tämän vuoden kannan tiheysarvio on noin… Lue lisää
Riistakolmiot.fi