Metsäjänis 2022
Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniskanta on taantunut 34 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on jotakuinkin vakaa. Viime vuoteen verrattuna metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa. Lue lisää
Rusakko 2022
Rusakkokanta on kasvanut voimakkaasti. Koko 34 vuoden laskentajakson aikana kanta on peräti 10–20-kertaistunut. Lajin levinneisyys keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin. Kannan kasvuvauhti on nopeampaa mitä idemmäksi mennään, joten laji on leviämässä itään. Metsäjäniksen lailla myös rusakolla on maan keskiosissa havaittu joillain alueilla normaalia korkeammat jälkitiheydet. Lue lisää
Orava 2022
Oravakanta on valtakunnallisesti taantunut noin kolmannekseen 34 vuoden seurantajakson aikana. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienemmät ovat oravatiheydet ja sitä voimakkaammin laji taantuu. Oravakannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut. Selviä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein suurilla alueilla, mutta myös huomattavaa alueellista vaihtelua esiintyy. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Tänä vuonna näyttäisi olevan huippuvuosi,… Lue lisää
Kettu 2022
Kettukanta on pienentynyt alle puoleen 34 vuoden seurantajakson aikana. Kannan tiheys pienenee sekä pohjoiseen että itään mentäessä. Taantuminen on voimakkaampaa idässä, mutta loivempaa pohjoisessa. Suomen keskiosissa kettukannassa on ollut loivaa aaltoilevaa vaihtelua; noin 1995 ja 2010 oli aallonpohjat, kun taas noin 2001 ja 2017 oli huiput. Jälkimäärissä ei ole ollut… Lue lisää
Saukko 2022
  Saukkokanta on lumijälkilaskennan perusteella pysynyt melko vakaana tai kasvanut loivasti 34 vuoden seurantajakson aikana. Kanta on kasvanut noin 90 % Etelä-Suomessa lähes koko seurantajakson aikana, kun se muualla on taittunut vakaaksi tai lievään laskuun noin 2010. Lännessä kasvu on hieman suurempaa itään verrattuna. Vaikka saukkojen lumijälkiä näkyy vain harvakseltaan… Lue lisää
Näätä 2022
  Näätäkanta on keskimäärin pysynyt vakaana Suomessa 34 vuotisen seurantajakson aikana. Etelä-Suomessa kanta on samassa ajassa taantunut noin 40 % kun se taas Pohjois-Suomessa on kasvanut liki 90 %. Jälkitiheydet ovat keskimäärin kuitenkin samaa kokoluokkaa kautta maan. Kuluvan talven laskennoissa jälkimäärät ovat kasvaneet maan etelä- ja keskiosissa edellisvuoteen verrattuna. Lue lisää
Kärppä ja lumikko 2022
  Levinneisyydeltään pohjoinen kärppä on 34 vuoden lumijälkilaskentojen perusteella taantunut huomattavasti, jopa viidennekseen. Myös lumikkokanta on tarkastelujakson aikana taantunut alle puoleen. Molemmilla lajeilla taantuminen on voimakkaampaa mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta lumikolla alamäki loivenee kohti itää. Varsinkin kärpällä on Pohjois-Suomessa selvästi etelää suurempia vuosien välisiä kannanvaihteluja, ja syklistä vaihtelua tahdittaa myyräkantojen… Lue lisää
Metso 2021
  Metson kanta eri puolilla maata on keskimäärin kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna. Metsolla on normaalivuotta suuremmat tiheydet Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa. Pohjois-Hämeessä tiheydet ovat sen sijaan normaalia matalampia. Nämä paikalliset tulokset koskevat sekä aikuisten kantaa että kokonaiskantaa, poikaset mukaan lukien. Poikasosuus oli keskimääräistä suurempi Oulussa, kun taas… Lue lisää
Teeri 2021
Teeren kanta on keskimäärin kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen, mutta paikallista vaihtelua on melko paljon. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tiheys on keskiarvoa selvästi korkeampi, mutta myös Oulussa ja Etelä-Hämeessä teeritiheys on keskiarvon yläpuolella. Pohjois-Hämeessä ja varsinkin Uudellamaalla teeritiheydet ovat poikkeuksellisen matalat. Uudellamaalla kanta on romahtanut liki puoleen edellisvuoteen verrattuna. Poikasosuus oli… Lue lisää
Pyy 2021
Pyyn kanta on selvästi kasvanut eri puolilla maata, poikkeuksellisen yhtenäisesti eri alueilla. Keskimäärin kanta on kasvanut eri puolilla Suomea 32 % edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Karjalassa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Kainuussa kannan kasvu on peräti noin 60 %. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Oulussa kanta on pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella, kun taas Pohjois-Hämeessä aikuiskanta on hieman normaalia… Lue lisää
Riistakolmiot.fi