Metso 2017
Kolmioaineiston mukaan metsotiheydet olivat viimevuotisella vaatimattomalla tasolla. Metsorunsauden muutoskuva edellisvuodesta on rikkonainen, tietyillä alueilla tiheydet ovat pienentyneet, tietyillä hieman kasvaneet. Korkeimmat tämänvuotiset metsotiheydet havaittiin aivan etelässä ja kaakossa. Lue lisää
Teeri 2017
Teeren muutoskuvassa ei ole selvää alueellisuutta. Selvimmin teeri on piristynyt Keski-Suomessa ja osassa Etelä-Suomea, missä nyt ovatkin korkeimmat tiheydet. Osassa maata ollaan kuitenkin kolmiohistorian heikoimpien vuosien tasolla. Lue lisää
Pyy 2017
Pyytiheydet kohenivat hieman edellisvuodesta pääosassa maata, suhteellisesti ottaen eniten Pohjois-Suomessa. Pyytiheydet ovat kuitenkin koko maassa huomattavan alhaiset. Korkeimmat aluekohtaiset keskitiheydet todettiin keskisessä Suomessa. Lue lisää
Riekko 2017
  Kolmioaineiston mukaan riekko on edelleen vähentynyt, koko Pohjois-Suomen tilastossa lähes kolmanneksen. Tämä tieto koskee pohjoisimmillaan Metsä-Lappia. Ylä-Lapissa riistakolmioita on vähän ja tarkempi tieto riekosta saadaan siellä tehdyistä koira-avusteisista laskennoista, joiden tulokset saadaan pikapuoliin.    … Lue lisää
Näätä 2017
Näädän kokonaisjälkimäärä oli muuttumaton edellistalvesta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa se oli edellistalvea korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kainuussa havaittiin jälkiä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Pohjois-Suomen näätäkanta vaikuttaa hieman vahvistuneen talvilaskennan historian aikana, mutta muualla pitkäaikaiskehitys on ollut vakaa. Lue lisää
Saukko 2017
Saukon kokonaisjälkimäärä Suomessa oli sama kuin talvella 2016. Aluekohtaisiin muutoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä saukko on lumijälkilaskennassa ongelmallinen laji. Saukon lumijälkitulokseen vaikuttavat vesistöjen jäätyminen ja myös lumipeitteen vahvuus. Riistakolmioiden lähes 30 vuoden aikasarjassa saukkokanta vahvistui jakson alkupuolella, mutta sen jälkeen se on ollut jokseenkin muuttumaton. Lue lisää
Hirvi 2017
Hirven koko maan jälkitiheys oli sama kuin edellistalvena, ja hirvi onkin vuodesta toiseen talvilaskennan vakaimpia lajeja. Jälkimäärä väheni Kaakkois-Suomessa ja Länsirannikolla. Livää vähentymistä näkyy myös Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen alueilla. Metsästyksen säätelyllä vaikutetaan vahvasti hirvikannan kehitykseen, mutta myös talven olosuhteet vaikuttavat mm. talvialueille siirtymiseen ja sitä kautta talvilaskennan tulokseen. Lue lisää
Valkohäntäpeura 2017
Valkohäntäpeuran runsaimman esiintymisen alueella, etelässä ja lounaassa, lumiolot onnistuneelle laskennalle olivat hankalimmat. Nytkin Varsinais-Suomesta saatiin aineistoon vain yksi metsäkolmio, jonka huomattavan korkea peuranjälkimäärä vinouttaa tulosta; alueen peltokolmioilla jälkimäärät olivat viime vuoden tasolla. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että peurakanta on viimevuotisella tasolla tai hieman vahvistunut. Lue lisää
Metsäkauris 2017
Metsäkauriin jälkimäärä talvilaskennassa oli jokseenkin sama kuin vuosi sitten. Ydinalueellaan Etelä-Suomessa lajin runsastuminen laskentojen historian aikana on ollut vaikuttava. Aineiston jälkitiheyksissä oli 2010-luvun alkupuolella selvä notkahdus. Viime vuodesta metsäkauriin jälkitiheys koheni selvästi Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä. Lue lisää
Kettu 2017
Ketun koko maan jälkitiheyden keskiarvo on lähes sama kuin vuosi sitten. Alueelliset erot ovat kuitenkin selvät: kasvua todettiin osassa Etelä-Suomea ja vähenemistä Lapin, Oulun ja Pohjanmaan riistakeskusten alueilla. Etelä-Suomen ketun jälkimäärät olivat lumijälkilaskentojen alkuaikoina selvästi korkeammat kuin muualla Suomessa, mutta tämä ero on kaventunut. Lue lisää
Riistakolmiot.fi