Valkohäntäpeura 2018
Jälkimäärä jälkilaskennassa oli alhaisempi kuin talvella 2017, mutta hieman korkeampi kuin edeltäneinä talvina keskimäärin. Muutoskuvassa on alueellista epäyhtenäisyyttä, mikä voi johtua talven lumiolosuhteista ja lajin käyttäytymisestä kuten kertymisestä ruokintojen piiriin. Lajin runsaamman esiintymisen alue painottuu Lounais-Suomeen eikä se ole laajentunut erityisen nopeasti. Lue lisää
Metsäkauris 2018
Metsäkauriin jälkitiheys kasvoi koko maan tilastossa kolmanneksen edellisvuodesta; edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna ero oli puolitoistakertainen.  Totuttuun tapaan korkeimmat tiheydet havaittiin maan etelä- ja lounaisosista. Metsäkauris on yksi voimallisimmin runsastunein laji 30-vuotisessa riistakolmioaineistossa. Lue lisää
Saukko 2018
Saukon jälkiä tavattiin hieman edellistalvista enemmän ja selvästi enemmän kuin edeltäneenä viisivuotijaksona keskimäärin. Saukko onkin runsastunut  riistakolmioiden kolmen vuosikymmenen aikana, eniten keskisen Suomen alueella. Talven korkeimmat jälkitiheydet todettiin kaakossa, Hämeen ja Keski-Suomen sekä Oulun−Kainuun alueilla. Saukon lumijälkien määrään vaikuttavat enemmän kuin muilla lajeilla lumiolosuhteet ja myös vesistöjen jäätyminen. Johtopäätöksiä saukon… Lue lisää
Kärppä 2018
Kärpän jälkimäärä aleni huomattavasti edellistalvesta 2017. Aivan etelässä jälkitiheys jopa hieman kasvoi, mutta Pohjois-Suomen voimakas romahdus vaikuttaa painavasti keskiarvoon. Lapissa kärpän jälkitiheys aleni lähes puoleen edellistalvisesta, kertoen siitä miten myyräkannat kehittyivät. Lajin esiintymisrunsauden painopiste ei ollut pohjoisessa niin kuin monena aikaisempana vuonna vaan laikkuina eri tahoilla eteläistä ja keskistä Suomea. … Lue lisää
Rusakko 2018
Rusakon jälkitiheys aleni edellistalvesta lähes kolmanneksen, mutta se oli kuitenkin noin 20 % korkeampi kuin edeltäneinä viitenä talvena keskimäärin. Lumiolosuhteiden vaihtelevuus ja laskentojen onnistuminen on syytä pitää mielessä tulosten tulkinnassa aivan kuin metsäjänikselläkin. Laji vaikuttaa yleistyneen varsinaisen runsaimman esiintymisalueen reuna-alueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa todettiin aikaisia talvia selvästi korkeampi jälkitiheys. Rusakon kolmenkymmenen… Lue lisää
Metsäjänis 2018
Lajin jälkitiheys oli hieman pienempi kuin vuosi aikaisemmin ja selvästi alle edeltäneen viisivuotiskauden keskiarvon.  Lumijälkilaskennan tuloksissa on se alueellinen piirre, että Pohjois-Suomessa muutosta edellistalveen ei juuri ollut, mutta Etelä-Suomessa sitä vastoin pudotus oli selvä, eteläisimmillä alueilla jopa kolmanneksen. Yksittäisien talvien tulokset ovat metsäjänikselläkin varovaisesti tulkittavia mm. lumioloista johtuen. Lajin vähenevä… Lue lisää
Näätä 2018
Näädän jälkiä nähtiin koko maassa lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä talvena ja tulos oli saman verran pienempi kuin edellisenä viitenä vuotena keskimäärin. Etelä-Suomessa näätä oli lähes yhtä lukuisa kuin vuosi sitten, ja koko maan vähentyminen johtuu pohjoisen Suomen voimakkaasta pudotuksesta. Näin on käynyt erityisesti Lapin alueella, missä jälkitiheys puolittui edellistalvesta. Lue lisää
Orava 2018
Oravan jälkitiheys aleni keskimäärin kolmanneksen edellistalvesta. Pohjois-Suomessa (Lappi, Oulu, Kainuu) jälkimäärässä ei todettu mainittavaa muutosta tai suunta oli jopa hieman kasvava, mutta muualla Suomessa lasku oli jyrkkä. Lajin runsauskartakkeessa erottuu vain muutamia hieman korkeamman jälkitiheyden taskuja eteläisen Suomen sisämaassa. Oravan jälkitiheyden kehitys on ollut vähenevä koko riistakolmioiden 30-vuotisen historian ajan,… Lue lisää
Kettu 2018
Koko maan jälkitiheyden keskiarvo oli sama kuin edellistalvena. Eteläisillä alueilla se vaikuttaa hieman laskeneen ja osissa pohjoisia alueita kohonneen, joskaan muutoskuva ei ole yhtenäinen. Selvästi edellistalvea enemmän jälkiä löydettiin Varsinais-Suomessa ja Kainuussa, kun taas vähemmän Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Koko 30 vuoden aikasarja osoittaa ketun vähentyneen pääosassa maata. Talven korkeimmat jälkitiheydet… Lue lisää
Hirvi 2018
Hirven jälkitiheys oli koko maan osalta jokseenkin edellisvuotisella tasolla. Tuloksista nähdään kuitenkin se, että etelässä jälkitiheydet olivat kasvaneet ja Pohjois-Suomessa laskeneet ja näiden välisellä alueella pysyneet jokseenkin ennallaan.  Talven korkeimmat jälkitiheydet todettiin Kaakkois-Suomessa. Pitemmän aikavälin tarkastelussa hirvi on lumijälkiaineiston vakaimpia lajeja vailla huomattavampia heilahduksia. Se, että lajia voimallisesti metsästetään ja… Lue lisää
Riistakolmiot.fi