Metso 2020
Metsolla on koko maassa poikuekoot keskiarvonsa lähettyvillä. Etelä-Savossa on normaalia matalampi poikasosuus. Metson kannantiheydet ovat useimmilla alueilla pysyneet vakaina, tai hyvin noudattaneet pitkäaikaisia suuntauksia. Rannikko-Pohjanmaalla kannan tiheys jatkaa laskuaan ja on tänä vuonna alla puolet keskiarvostaan. Pohjanmaalla (sisämaassa) pitkäaikainen suuntaus on sama, mutta tiheys on noussut neljä vuotta peräkkäin ja… Lue lisää
Pyy 2020
Pyyllä on kuluvana kesänä ollut Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä tavallista suuremmat poikueet. Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa poikueet ovat sen sijaan olleet normaalia pienempiä. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa poikasosuudet ovat olleet matalia. Pyyn tilanne kuvastaa hyvin, miten suurta alueellinen vaihtelua voi olla eri demografisissa tekijöissä. Keski-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa kuluvan kesän pyytiheydet… Lue lisää
teeri 2020
Teerellä oli keskiarvoa suuremmat poikueet Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, sekä Pohjanmaalla (tosin ei rannikolla). Poikasosuudet olivat normaalia matalammat Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Teeren kanta on enimmäkseen vakaa. Joillakin alueilla on havaittavissa elpymistä 3–5 vuoden takaisesta aallonpohjasta. Kuluvana kesänä on keskimääräistä paremmat tiheydet Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Oulussa ja Lapissa. Kannantiheys on sen sijaan normaalia… Lue lisää
Riekko 2020
Riekolla ei ole havaittavissa poikkeuksia poikuekoossa tai poikasosuudessa. Näitä on tosin mahdollista arvioida vain lajin vahvimmalla levinneisyysalueella (Lappi ja Oulu–Kainuu). Edellisvuoteen nähden riekon tiheys kasvoi maltillisesti Kainuussa ja pysyi jotakuinkin ennallaan Oulun seudulla ja Lapissa, kuten myös koko maan arvio. Viime 2–3 vuoden tiheydet ovat osoittaneet elpymisen merkkejä pahimmasta aallonpohjasta. Lue lisää
Metsäjänis 2020
Metsäjäniskanta on taantunut tasaista vauhtia vajaaseen puoleen siitä mitä se oli kolme vuosikymmentä sitten. Suomen etelä- ja keskiosissa taantuminen on selväpiirteistä, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää muutosta ei ole tapahtunut. Koko maan jälkitiheys viime talvena myötäilee pitkäaikaista suuntausta. Pohjois-Suomessa, jossa vuosien välinen vaihtelu on muuta maata suurempaa, kanta kuitenkin kasvoi toista… Lue lisää
Kettu 2020
Kettukanta on pienentynyt noin puoleen koko maassa viimeisen 32 vuoden aikana. Muutos on maltillisinta Pohjois-Suomessa. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut mutkikkaampaa; 2000-luvun alussa oli varsin selkeä huippu, kuten myös kolmisen vuotta sitten. Kuluvan talven osalta, kettukanta näyttäsi selvästi pienentyneen suurissa osin maata, lähinnä Suomen etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa kanta… Lue lisää
Rusakko 2020
Pienriistan joukossa levinneisyydeltään eteläinen rusakko kuuluu ehdottomiin voittajiin. Kolmen vuosikymmenen aikana koko maan kanta on noin kymmenkertaistunut ja kasvu on selvää koko maassa, joskin vähemmän selvää Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kannan kasvu näyttää pienen tasaisen jakson jälkeen kiihtyneen, varsinkin 2010-luvun alussa. Rusakon viime talven jälki-indeksin muutosten suunta vaihtelee eri puolilla maata, eivätkä… Lue lisää
Orava 2020
Oravan kannankehitystä dominoi suuret vuosittaiset vaihtelut, jossa selkeitä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein. Koko maan jälkitiheydet ovat keskimäärin pudonneet alle puoleen 32 vuoden aikana ja taantuminen on voimakkainta pohjoisempana. Etelä-Suomessa kanta on kuitenkin pysynyt keskimäärin vakaana. Tämän talven oravajälkitiheydet ovat kasvaneet monilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa. Vain Lapissa ja Kainuussa,… Lue lisää
Saukko 2020
Saukkokanta on kasvanut koko maassa 32 vuoden tarkastelujakson aikana, kaksinkertaistuen 1990-luvun alusta jaksoon 2005–2010. Tämän jälkeen kanta on ollut enimmäkseen vakaa, tai taantunut hieman Etelä-Suomessa viime vuosina. Viime vuoteen verrattuna kuluvan talven jälkitiheysindeksi on kasvanut suurimmassa osassa maata. Viime vuoden suhteellisen matala indeksi on kuitenkin voinut pitkälti johtua ympäristöoloista. Lue lisää
Näätä 2020
Valtakunnallisesti näädän jälkitiheys talvilaskennoissa on pysynyt kutakuinkin ennallaan, vajaassa yhdessä jäljessä per 10 km per vuorokausi. Seurantahistorian aikana tiheys on kuitenkin pienentynyt noin 40% Etelä-Suomessa ja runsastunut noin 85% Pohjois-Suomessa. Suomen keskiosissa tiheys on vakaa. Tämän talven jälki-indeksi laski monilla alueilla, paikoin voimakkaastikin, varsinkin verrattuna viime viiden vuoden tilanteeseen. Toisin… Lue lisää
Riistakolmiot.fi