Raportit

Ylä-Lapin riekot 2017
Riekkokanta pysyi alhaisena parin vuoden takaiseen huippuvuoteen verrattuna. Kanakoirametsästäjät laskivat tunturialueen riekkolinjat Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tukemana. Takana on jo kymmenen vuotta riekkolaskentaa kanakoirilla. Vuonna 2008 aloitettua riekon kanakoiralaskentaa jatkettiin rutiinilla Ylä-Lapin kolmen kunnan avoimilla tunturi-, suo- ja koivikkoalueilla. Kanakoiralaskennan tekivät pääasiassa Ylä-Lapin kanakoirametsästäjät. Laskentaa koordinoi Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) käsittelee… Lue lisää
Kesälaskenta 2017
Kolea kesä heikensi kantoja Kolea alkukesä ei ollut metsäkanalintujen lisääntymiselle otollinen. Kahden edellisvuoden alavireen jälkeen olisi tarvittu hyvät olosuhteet poikastuotannon parantumiseksi. Kanalintujen pesimismenestykseen vaikutti myös pesiin ja poikasiin kohdistuva saalistuspaine. Etenkin Pohjois-Suomessa pienpetoja on ollut runsaasti kahden perättäisen hyvän myyrävuoden jälkeen. Nyt myyräkannat ovat romahtaneet ja ovat todella vähäisiä. Kesäkausi… Lue lisää
Metso 2017
Kolmioaineiston mukaan metsotiheydet olivat viimevuotisella vaatimattomalla tasolla. Metsorunsauden muutoskuva edellisvuodesta on rikkonainen, tietyillä alueilla tiheydet ovat pienentyneet, tietyillä hieman kasvaneet. Korkeimmat tämänvuotiset metsotiheydet havaittiin aivan etelässä ja kaakossa. Lue lisää
Teeri 2017
Teeren muutoskuvassa ei ole selvää alueellisuutta. Selvimmin teeri on piristynyt Keski-Suomessa ja osassa Etelä-Suomea, missä nyt ovatkin korkeimmat tiheydet. Osassa maata ollaan kuitenkin kolmiohistorian heikoimpien vuosien tasolla. Lue lisää
Pyy 2017
Pyytiheydet kohenivat hieman edellisvuodesta pääosassa maata, suhteellisesti ottaen eniten Pohjois-Suomessa. Pyytiheydet ovat kuitenkin koko maassa huomattavan alhaiset. Korkeimmat aluekohtaiset keskitiheydet todettiin keskisessä Suomessa. Lue lisää
Riekko 2017
  Kolmioaineiston mukaan riekko on edelleen vähentynyt, koko Pohjois-Suomen tilastossa lähes kolmanneksen. Tämä tieto koskee pohjoisimmillaan Metsä-Lappia. Ylä-Lapissa riistakolmioita on vähän ja tarkempi tieto riekosta saadaan siellä tehdyistä koira-avusteisista laskennoista, joiden tulokset saadaan pikapuoliin.    … Lue lisää
Talvilaskenta 2017
Kuluva vuosi on riistakolmioiden talvilaskennan 29. vuosi, peltokolmioilla laskenta oli järjestyksessä 19. Laskenta-aktiivisuus on kasvanut kiitettävästi ja näinä kahtena talvena kolmioita on laskettu selvästi enemmän kuin monina aikaisempina talvina. Yleensä vähälumisilla Etelä- ja Länsi-Suomen viljelysalueilla peltokolmioidenkin laskenta onnistui, ja aineistoa saatiin 130 peltokolmiolta.Edellisvuoden tapaan talvi oli tavanomaista lauhempi ja vähäluminen. Lue lisää
Näätä 2017
Näädän kokonaisjälkimäärä oli muuttumaton edellistalvesta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa se oli edellistalvea korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kainuussa havaittiin jälkiä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Pohjois-Suomen näätäkanta vaikuttaa hieman vahvistuneen talvilaskennan historian aikana, mutta muualla pitkäaikaiskehitys on ollut vakaa. Lue lisää
Saukko 2017
Saukon kokonaisjälkimäärä Suomessa oli sama kuin talvella 2016. Aluekohtaisiin muutoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä saukko on lumijälkilaskennassa ongelmallinen laji. Saukon lumijälkitulokseen vaikuttavat vesistöjen jäätyminen ja myös lumipeitteen vahvuus. Riistakolmioiden lähes 30 vuoden aikasarjassa saukkokanta vahvistui jakson alkupuolella, mutta sen jälkeen se on ollut jokseenkin muuttumaton. Lue lisää
Hirvi 2017
Hirven koko maan jälkitiheys oli sama kuin edellistalvena, ja hirvi onkin vuodesta toiseen talvilaskennan vakaimpia lajeja. Jälkimäärä väheni Kaakkois-Suomessa ja Länsirannikolla. Livää vähentymistä näkyy myös Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen alueilla. Metsästyksen säätelyllä vaikutetaan vahvasti hirvikannan kehitykseen, mutta myös talven olosuhteet vaikuttavat mm. talvialueille siirtymiseen ja sitä kautta talvilaskennan tulokseen. Lue lisää

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi