Raportit

Ylä-Lapin riekot 2022
Koko tunturialueen riekkokanta kasvoi jonkin verran. Riekko runsastui erityisesti Utsjoella ja Inarissa, mutta kasvua oli myös Enontekiöllä. Kanakoirametsästäjät laskivat tunturialueen riekkolinjat jo 15. kerran yhteistyössä Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Vuonna 2008 aloitettua riekon kanakoiralaskentaa jatkettiin rutiinilla Ylä-Lapin kolmen kunnan avoimilla tunturi-, suo- ja koivikkoalueilla. Kanakoiralaskennan tekivät pääasiassa Ylä-Lapin kanakoirametsästäjät. Laskentaa… Lue lisää
Kesä 2022
Metsäkanalintujen kannantiheydet ovat riistakolmiolaskennan perusteella runsaanpuoleisia. Teeri- ja metsokannat kannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoaan ja riekkokanta hieman sen alapuolella. Verrattuna edellisen kesän tuloksiin, teeren, metson ja pyyn kannat ovat pysyneet jotakuinkin samalla tasolla, mutta alueellista vaihtelua on paljon, varsinkin teerellä. Teeren aikuiskanta on kasvanut, monin… Lue lisää
Teeri 2022
Teeren lisääntymisen jälkeinen tiheys (8,5 yksilöä / km2) on pysynyt suunnilleen samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen ja on jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella. Aikuiskanta on kuitenkin kasvanut valtakunnallisesti noin 20 % ja on nyt normaalia selkeästi tiheämpi. Vastaavasti poikasosuus on pienentynyt valtakunnallisesti noin 15 %, poikueellisten naaraiden osuus noin 20… Lue lisää
Metso 2022
Metson kokonaiskannan tiheys (4,5 yksilöä / km2) on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden, ollen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Myös aikuiskannan tiheys on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Poikastuotto on keskitasoa kaikilla mittareilla mitattuna. Pohjois-Karjalassa kanta on kasvanut ja on selvästi keskiarvon yläpuolella. Varsinkin aikuiskanta on kasvanut lähes ennätyksellisiin lukemiin. Lue lisää
Riekko 2022
Valtakunnallisesti riekko on hieman taantunut edellisvuodesta. Arvioitu valtakunnallinen kokonaistiheys (0,8 yksilöä / km) on hieman pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella. Poikastuottoa mittaavat muuttujat ovat valtakunnallisella skaalalla lähellä keskiarvojaan. Oulussa riekkotiheydet ovat lähellä keskiarvoaan maltillisen kannan kasvun tuloksena. Oulussa poikasosuus olikin paikallisesti kohtalaisen korkealla. Kainuussa ja Lapissa, sen sijaan, kokonaiskanta on taantunut aavistuksen… Lue lisää
Pyy 2022
Pyyn kokonaiskannan tiheys (6,7 yksilöä / km2) on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa, eikä se juuri ole muuttunut edellisestä vuodesta. Myöskään aikuiskannassa ei ole nähtävissä valtakunnan tasolla selkeätä muutosta suuntaan tai toiseen. Pyyn poikastuotto on kuluvana kesänä ollut normaali, eli lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Poikuekoko pieneni hieman edelliskesään verrattuna, joka olikin oikein hyvä… Lue lisää
Talvi 2022
Pienten riistanisäkkäiden lumijäljet kertovat runsauden ja levinneisyyden muutoksista – oravalla hyvä vuosi   Riistakolmioilla ja peltokolmioilla ympäri maata on taas alkuvuodesta laskettu lumijälkiä jo 34:tta vuotta peräkkäin. Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima kolmiolaskenta on riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä. Suhteuttamalla havaittujen lumijälkien määriä laskentapanostukseen voidaan arvioida muutoksia lajien kannoissa ja levinneisyydessä. Monelle pienriistalajille, kuten jäniksille,… Lue lisää
Metsäjänis 2022
Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniskanta on taantunut 34 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on jotakuinkin vakaa. Viime vuoteen verrattuna metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa. Lue lisää
Rusakko 2022
Rusakkokanta on kasvanut voimakkaasti. Koko 34 vuoden laskentajakson aikana kanta on peräti 10–20-kertaistunut. Lajin levinneisyys keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin. Kannan kasvuvauhti on nopeampaa mitä idemmäksi mennään, joten laji on leviämässä itään. Metsäjäniksen lailla myös rusakolla on maan keskiosissa havaittu joillain alueilla normaalia korkeammat jälkitiheydet. Lue lisää
Orava 2022
Oravakanta on valtakunnallisesti taantunut noin kolmannekseen 34 vuoden seurantajakson aikana. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienemmät ovat oravatiheydet ja sitä voimakkaammin laji taantuu. Oravakannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut. Selviä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein suurilla alueilla, mutta myös huomattavaa alueellista vaihtelua esiintyy. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Tänä vuonna näyttäisi olevan huippuvuosi,… Lue lisää

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi