Metsäkanalintujen kannantiheydet ovat riistakolmiolaskennan perusteella runsaanpuoleisia. Teeri- ja metsokannat kannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoaan ja riekkokanta hieman sen alapuolella. Verrattuna edellisen kesän tuloksiin, teeren, metson ja pyyn kannat ovat pysyneet jotakuinkin samalla tasolla, mutta alueellista vaihtelua on paljon, varsinkin teerellä. Teeren aikuiskanta on kasvanut, monin paikoin voimakkaastikin, vaikka kokonaiskanta on lähes pysynyt ennallaan. Viiden vuoden sisällä metsäkanalintukannat ovat olleet hyvässä kasvussa taannoisesta aallonpohjasta, joten samalla tasolla pysyminen viime vuoteen verrattuna voi luonnehtia myös hyvän kanalintuvuoden merkiksi. Riekon kannantiheys on neljän vuoden kasvun jälkeen kääntynyt lievään laskuun. Kanta on lähinnä taantunut Kainuussa ja Lapissa.
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on selvästi tavanomaista paremmin kanalintuja. Myös Oulun ja Lapin alueella teertä ja metsoa esiintyy hyvin. Muilla alueilla kannat ovat suhteessa pienempiä, mutta tilanne vaihtelee alueittain ja lajeittain.
Pesimämenestys on kuluvana kesänä ollut kaikilla lajeilla keskitasoa, paikon korkeampaa keskitasoa. Teerellä poikasten osuus on valtakunnallisesti edellisvuotta heikompi. Tilanne näkyy myös poikueellisten naaraiden osuudessa, sekä poikuekoossa. Pyyllä on poikuekoossa samankaltainen lasku edellisvuoteen nähden kuin teerellä, mutta vastaavaa tulosta ei näy selkeästi poikasosuudessa. Sekä teerellä että pyyllä oli viime kesänä harvinaisen hyvä poikastuotto, joten pudotuksesta huolimatta liikutaan normaaleissa lukemissa.
Metsäkanalintujen poikastuotto on yhteydessä alkukesän lämpötilaan. Poikueet hyötyvät lämpimästä säästä, jolloin hyönteisravintoa on hyvin saatavilla. Alkukesä oli kolea suurissa osissa maata ja loppukevät yleisellä tasolla myöhässä. Kesäkuu lämpeni selvästi loppua kohden ja hellepäiviä kertyi kesäkuussa kaikkeaan seitsemän, siten että kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Kesäkuu oli viimeiseen neljään vuoteen verrattuna kuitenkin huomattavasti kylmempi. Heinäkuu oli säältään tavanomainen, mutta varsinkin Lapissa melko lämmin ja sateinen. Mustikan ja puolukan marjasato on ollut runsas koko maassa, mikä edesauttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytyvyyttä loppukesän ja syksyn aikana. Olosuhteiden valossa, keskivertoinen poikastuotto ei tullut yllätyksenä.
Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja linjalaskentana. Tämän laskennan tulokset valmistuvat myöhemmin ja esitetään erillisessä raportissa. Jääkin nähtäväksi, onko riekko taantunut viime vuoteen nähden Ylä-Lapin tunturimaisemissa yhtä paljon kuin Metsä-Lapissa riistakolmiolaskentaan perustuen.
Koko Suomessa on raporttia laadittaessa laskettu ja palautettu tiedot 856 riistakolmiosta, joihin tulokset perustuvat. Tämä on suunnilleen saman verran kuin viime vuonna samana ajankohtana. Laskijoiden suuri ponnistus palvelee niin riistakantojen hoitoa ja kestävää verotusta, kuin tieteellistä tutkimusta. Suuri kiitos kaikille laskijoille.
—
Tämän raportin teksti perustuu tietoihin, jotka on ladattu 7.8.2021 klo 23.46. Taulukkoraportti päivittyy jatkuvasti aineiston karttuessa ja luvut saattavat siksi olla jokseenkin ristiriidassa tekstin kanssa. Kolmioiden reaaliaikainen laskentatilanne näkyy täältä kartalta: https://oma.riistakolmiot.fi/kartta/kesakolmiot .