Kesälaskenta 2015

Kesälaskenta

Huom! Riistanhoitoyhdistyskohtainen kolmioiden lukumäärä kertoo alueelle laskettuihin keskiarvoihin vaikuttavien kolmioiden lukumäärän. Kaikki kohdassa kolmioiden määrä tarkoittaa koko riistakeskusalueella laskettujen kolmioiden kokonaismäärän. Kolmioiden aktiivisuuden näet Extranet-palvelun kartta -osiosta. Pääset kartta -osioon tästä.

Kulunut kesä ei ollut sääoloiltaan metsäkanalinnuille otollinen, eräillä alueilla jopa kaikkea muuta. Sateinen toukokuu oli varsinkin Suomen etelä- ja länsiosissa keskimääräistä kylmempi. Sama koleus jatkui kesäkuussa, ja sademäärät, erityisesti maan keskiosissa, olivat poikkeuksellisen suuria. Myös heinäkuun lämpötilat jäivät keskiarvoista alhaisemmiksi. Kesä tullaan muistamaan vain aivan muutamasta hellepäivästä. Vaikka todella äärevän epäsuotuisia ilmoja ei kanalintujen poikaskaudella ollutkaan, jatkuva viileys ja sateisuus on varmasti aiheuttanut poikaskuolemia.

Metsäkanalintujen pesimisen onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti pesiin ja poikasiin kohdistuva pienpetojen saalistus. Tämän voimakkuus riippuu paitsi petojen määrästä, myös siitä, miten niillä on muuta ravintoa, aivan erityisesti pikkunisäkkäitä. Luonnonvarakeskuksen seurantatutkimuksen mukaan Suomi jakautui tässä suhteessa alueellisesti kahtia. Eteläisessä Suomessa myyräkannat romahtivat laajoilla alueilla viime talven aikana. Tämä on huono ennuste maassa pesiville linnuille, joita metsäkanalinnutkin ovat. Pohjois-Suomessa sitä vastoin myyräkannat olivat hyvin vahvat, ja tänä syksynä ollaan todennäköisesti kannanvaihteluaallon huippuvaiheessa. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että linnunpoikaset ovat menestyneet paremmin pohjoisessa. Kolmiolaskijoilta ja muilta luonnossa liikkuneilta saatiin loppukesällä lukuisia havaintoja nuorista, kehittymättömistä poikaslinnuista merkkinä uusintapesimisestä.

Kanalintutiheydet pienenivät, lajista ja alueesta riippuen, toista−kolmatta vuotta perätysten. Pitkäaikaiskehitykset viittaavat siihen, että aikanaan lintukantoja luonnehtinut jaksoittainen vaihtelu olisi ehkä palaamassa. Laskenta-aineistojen jaksoittainen vaihtelu eli syklisyys oli vallalla 1960-luvulta 1980-luvun lopulle, mutta sen jälkeen tämä säännönmukaisuus rikkoontui pariksi vuosikymmeneksi. Nyt havaittu muutaman perättäisen vuoden tasainen tiheyden lasku on sykliseen kannanvaihteluun kuuluva piirre.

Vaikka lintutiheyksien aleneminen edellisvuodesta ei ole erityisen huolestuttava, tilanne on syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Viime vuosien laskusuuntausta edeltänyt korkeamman tiheyden vuosi oli 2011−2013 alueesta ja lajista riippuen. Tähän tasoon verrattuna tiheydet ovat nyt huomattavasti alhaisemmat. Esimerkiksi kaikkien lajien yhteistiheys on koko maan keskiarvojen valossa nyt keskimäärin alle 60 % kannanaallon huippuvuodesta.

Kolmiolaskijoilta ja muilta luonnossa liikkuneilta saatiin loppukesällä lukuisia havaintoja nuorista, kehittymättömistä poikaslinnuista merkkinä uusintapesimisestä. Näitä on ilmeisesti ollut tavanomaista enemmän. Paikoin alhaiset poikasosuudet kuvastavat huomattaviakin muna- ja poikaskauden menetyksiä. Onnistuessaankaan uusintapesyeet eivät kuitenkaan täysin korvaa ensipesintöjä.

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi