Kesälaskenta 2016

Kesälaskenta

Huom! Riistanhoitoyhdistyskohtainen kolmioiden lukumäärä kertoo alueelle laskettuihin keskiarvoihin vaikuttavien kolmioiden lukumäärän. Kaikki kohdassa kolmioiden määrä tarkoittaa koko riistakeskusalueella laskettujen kolmioiden kokonaismäärän. Kolmioiden aktiivisuuden näet Extranet-palvelun kartta -osiosta. Pääset kartta -osioon tästä.

Selvää käsitystä ei ole siitä, miten varhainen laskentojen ajankohta ja paikoin erittäin lämpimät laskentaolot ovat vaikuttaneet lintujen havaittavuuteen ja sitä kautta tuloksiin. Hiostava sää ja paikoin rivakatkin sade- ja ukkoskuurot vaikeuttivat laskentojen järjestämistä, mistä syystä varsinaisena laskenta-aikana aineistoa kertyi edellisvuotista vähemmän. Pääosa tuloksista (lähes 90%!!) saatiin verkkopalvelun kautta ja laskennan etenemistä voitiin seurata lähes ajantasaisesti riistakolmiot.fi-sivustolla.

Viimevuotiseen verrattuna kanalintujen poikastuoton tunnusluvut olivat lähes ennallaan. Tämä koskee niin poikasten osuutta kaikista havaituista yksilöistä, poikueellisten naaraiden osuutta kaikista naaraista (metsolla ja teerellä) sekä keskimääräistä poikuekokoa. Pidemmän aikavälin keskiarvoihin verrattuna pesimisen onnistuminen oli keskimääräistä. Lintujen säilyvyys (elossa pysyminen edellisestä vuodesta) oli niin ikään luonteenomaista.

Viime vuosien tuloksissa on ollut heikkoja merkkejä siitä, että menneinä vuosikymmeninä vallinnut lintukantojen jaksoittainen vaihtelu olisi ehkä palaamassa. Se on ollut enemmän ja vähemmän kateissa noin kaksi vuosikymmentä. Vielä vuosi sitten arvioitiin, että siihen mennessä todettu muutaman vuoden tasainen ’alamäki’ voisi olla tyypillinen syklisyyden piirre. Tämän vuoden havainnot eivät oikein sovi kuvaan, joskin jossain osissa Suomea nousevan vaiheen merkkejä on nähtävissä. Tämä koskee kokonaistiheyttä, mutta varsinkin poikaslintujen osuutta kannassa.

Sään vaikutus

Metsästäjät tarkkailevat alkukesän säitä valppaasti, sillä niillä on tunnetusti vaikutusta kanalintujen pesinnän onnistumiseen. Lisääntymiskauden alku oli olosuhteiltaan ilmeisen suotuisa, sillä sekä koko kevään että toukokuun keskilämpötilat olivat paikoin jopa ennätyksellisen korkeita. Monet kevään ja kesän etenemisen merkit luonnossa olivatkin selvästi tavanomaista aikaisemmassa. Keskilämpötilojen valossa kesäkuun lämpöolot olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Kesäkuun sademäärä oli monella alueella keskimääräistä suurempi ja sitä kasvattivat muutamat rankkasadepäivät. Heinäkuu oli pääosassa maata tavanomaista lämpimämpi, Pohjois-Suomessa oli jopa harvinaisen lämmintä. Hellepäiviä oli Suomessa tavanomainen määrä, 16, mutta ne keskittyivät enimmäkseen 23. päivä alkaneelle kolmiolaskentakaudelle. Laskenta-aikana oli jopa hiostavan kuumaa, millä on voinut olla vaikutuksensa lintujen havaittavuuteen.

Pienjyrsijät

Pienjyrsijöiden määrä on tekijä, jolla on vaikutusta kanalintujen lisääntymisen onnistumiseen. Niiden äkillinen väheneminen maastossa lisää maassa pesivien lintujen pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta. Luonnonvarakeskuksen seurantojen mukaan myyräkannat ovat Etelä- ja Itä-Suomessa olleet runsastumassa kohti huippua, kun taas pohjoisessa ne ovat romahtaneet tai romahtamassa edellisen vuoden huippulukemista. Keski- ja Länsi-Suomessa myyriä on ollut vähän. Tämän tiedon pohjalta pohjoisessa kanalintujen poikastuotto on voinut olla heikompaa kuin etelässä.

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi