Kesälaskenta 2018

Kesälaskenta

Huom! Riistanhoitoyhdistyskohtainen kolmioiden lukumäärä kertoo alueelle laskettuihin keskiarvoihin vaikuttavien kolmioiden lukumäärän. Kaikki kohdassa kolmioiden määrä tarkoittaa koko riistakeskusalueella laskettujen kolmioiden kokonaismäärän. Kolmioiden aktiivisuuden näet Extranet-palvelun kartta -osiosta. Pääset kartta -osioon tästä.

Päättynyt riistakolmioiden kesälaskenta oli valtakunnan laajuisena järjestyksessä 30. Tuoreessa muistissa ovat useat vaisummat lintusyksyt, jolloin metsästystä rajoitettiin tuntuvasti. Vastaavasti myös lintusaaliit jäivät alhaisiksi.

Edellisvuodesta poiketen kesän olosuhteet olivat hyvät, jopa poikkeuksellisella tavalla. Jo toukokuu oli huomattavasti tavanomaista lämpimämpi ja kesäkuukin lämpöoloiltaan ja sademääriltään tavanomainen. Heinäkuu jää historiaan ennätyskorkeista lämpötiloista, ja hellekausi jatkui myös kolmioiden laskenta-ajalle. Vähäsateisuudesta johtuen maasto oli erittäin kuiva. Laskenta-aikaa oli 28.7.-12.8., runsas kaksi viikkoa kolmine viikonloppuineen. Suurin osa laskenta-ajasta oli hyvin lämmintä, sen alkupuoli laajassa osassa maata jopa tukalan helteistä. Olosuhteilla on voinut olla vaikutuksensa lintujen käyttäytymiseen ja havaittavuuteen, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa. Kuumuus koetteli ainakin laskentaan osallistuneita, ja tässä valossa laskenta-aktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. Tätä kirjoitettaessa tietokannassa on 925 riistakolmion aineisto.

Lintutiheydet kasvoivat

Lintukannoissa nähtiinkin ilahduttavaa elpymistä. Nyt havaitut kannan kasvut muistuttavat paljon aikaisempien kannanvaihteluaaltojen vahvan kasvun vaihetta. Koko maan keskiarvojen valossa metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat edellisvuodesta noin 40 % ja riekkotiheys noin kaksinkertaistui. Korkeiden kasvulukujen äärellä on kuitenkin hyvä muistaa, että vertailun edellisvuosi oli lintutiheyksiltään pääosassa maata heikko. Nyt todetut keskitiheydet olivat kaikilla lajeilla hieman korkeammat kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta kuitenkin tavanomaiset tai alhaisemmat jos vertailukohdaksi otetaan koko riistakolmioiden 30-vuotinen jakso. Nämä yleislinjat piirtyvät tarkasteltaessa riistakeskusalueita ja suurempia aluekokonaisuuksia, mutta luonnollista on, että niiden alle jää huomattavaakin pienpiirteistä vaihtelua.

Useimmilla alueilla laskennoissa havaitut lajien poikasosuudet olivat korkeat, jopa kolmiolaskentojen historian parhaiden vuosien tasolla. Tämä kertoo hyvin onnistuneesta lisääntymisestä. Samoin poikuekoot olivat suuria. Otollisten sääsuhteiden lisäksi hyvän poikastuoton mahdollisti myös myyräkantojen tila. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan myyrät ovat olleet vähissä jo pitemmän aikaa ja näin pienpetojen määrä ei ole ollut korkea. Näin on ollut erityisesti Pohjois-Suomessa. Myös lintujen säilyvyys edellisvuodesta vaikuttaa olleen suuressa osassa maata hyvä tai keskinkertainen.

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi