Lumijälkilaskenta 2014

Talvilaskenta

Huom! Riistanhoitoyhdistyskohtainen kolmioiden lukumäärä kertoo alueelle laskettuihin keskiarvoihin vaikuttavien kolmioiden lukumäärän. Kaikki kohdassa kolmioiden määrä tarkoittaa koko riistakeskusalueella laskettujen kolmioiden kokonaismäärän. Kolmioiden aktiivisuuden näet Extranet-palvelun kartta -osiosta. Pääset kartta -osioon tästä.

Poikkeuksellisen talven 2014 lumijälkilaskenta riistakolmioilla

Talven lumijälkilaskennat tehtiin hyvin niukan lumen oloissa erityisesti eteläisemmässä Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa kolmioita pystyttiin kiertämään melko normaalisti, mutta aivan lounaassa monet jäivät laskematta lumen puutteen vuoksi. Tämän vuoksi kaikkien riistakantojen muutoksia alueittain ei voida kuvata luotettavasti. Useimmat keskisuuret nisäkkäät olivat laskennoissa vähempinä kuin vuotta aikaisemmin, kun taas hirvieläinten jälkitiheydet olivat edellisvuotisella tasolla. Tulokset saatiin 487 riistakolmiolta, mikä on neljänneksen vähemmän kuin edellisenä talvena.

Talven 2014 lumijälkilaskenta oli järjestyksessä 26. Kolmioiden laskemisinnon nostamiseksi on kampanjoitu pari vuoden ajan, ja sen tuloksena laskettujen kolmioiden määrä on saatu kasvuun niin kesä- kuin talvilaskennassakin. Nyt laskennassa jäätiin viimetalvisesta määrästä mutta oltiin kuitenkin parin−kolmen vuoden takaisissa lukemissa. Äärimmäisen hankalissa oloissa kertynyt aineisto olisi ollut huomattavasti vaatimattomampi ilman aktiivista kannustusta laskentatyöhön.

Poikkeuksellisen lumeton talvi etelässä

Kolmen runsaslumisen talven jälkeen mennyt talvi otti aivan toisen suunnan. Talvi oli hyvin leuto. Lauhan syksyn ja tammikuun alun jälkeen sää jäähtyi nopeasti, jopa hyvin kylmäksi, mutta vain parin viikon ajaksi. Kolmioiden laskentakauden alussa lunta oli maan etelä- ja keskiosissa niukasti, yleisesti alle 10 cm. Lapissa ja Koillismaalla lumitilanne oli ajankohtaan nähden normaali. Helmikuu oli erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa harvinaisen lauha. Helmi-maaliskuun vaihteessa lunta ei etelä- ja länsiosissa ollut maassa juuri lainkaan, ja idempänäkin yli vaaksan lumipeite oli harvinainen. Maaliskuu oli edelleen tavanomaista leudompi koko Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä lauha maaliskuu on toistunut vain pari kertaa vuosisadassa.

Edellytykset lumijälkilaskennan tekemiseen Etelä- ja Keski-Suomessa olivat erittäin huonot. Imatra-Oulu-linjan lounaispuolella lumipeitettä ei ollut laskenta-aikaan yhtenäisenä jaksona, ja aivan lounaisimmassa Suomessa lumipeite oli maassa vain ajoittain. Laskentaan soveliaita päiviä oli hyvin rajoitetusti, vähimmillään vain muutamia. Poikkeuksellisen heikon lumitilanteen vuoksi laskentakautta pidennettiin koko maassa 15. maaliskuuta asti.

Laskentojen tulosten yleispiirteet kuvataan runsaimpien lajien osalta. Edellisvuosien tapaan lajeista esitetään kaksi karttaa: toinen kuvaa jälkitiheyttä talven 2014 laskennassa, toinen lajin runsauden alueellisia muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Osasta Suomea aineistoa saatiin niukasti. Tärkeää kuitenkin on, että kolmiolaskentojen pitkässä aikasarjassa yksi vähäisemmän aineiston vuosi ei ole kohtalokas vaan kokonaisaineisto kertoo hyvin pitkäaikaisemmista kehityssuunnista. Jakson 1989–2014 tulokset riistakeskusalueittain löytyvät osoitteesta http://tilastot.rktl.fi/Database/Riista/Nisakkaat/Nisakkaat_fi.asp

Jälkitiheyttä ja 10-vuotismuutosta kuvaavat kartat perustuvat jälkimäärien ajallisen ja alueellisen vaihtelun säännönmukaisuuteen, minkä pohjalta on voitu matemaattisten mallien avulla arvioida runsaus vuonna 2014 ja pitkäaikaismuutokset lajin koko levinneisyysalueelle kattaen myös sellaiset alueet, joilla kolmioita on harvassa ja/tai laskentoja on jäänyt tekemättä vuosina 2005–2014. Koska riistakolmioilla laskettavia lajeja esiintyy runsaana myös eteläisen ja läntisen Suomen rannikkoalueella, missä riistakolmioita on vain vähän, mukaan analyysiin on otettu rannikkoalueita edustava peltokolmioiden aineisto.

Tammikuussa laskettiin 56 kolmiota, helmikuussa 276 ja maaliskuussa 169 kolmiota. Laskettujen kolmioiden lukumäärät ja linjakilometrit jakautuivat riistakeskusalueittain seuraavasti:

lasketut_kolmiot_2014

Lisätietoja:
Pekka Helle, Katja Ikonen ja Jukka Rintala

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi