Oravakanta on taantunut noin kolmannekseen 35 vuoden seurantajakson aikana. Pohjoisempana, jossa lajin kanantiheys on muutenkin pienempi, laji taantuu nopeammin verrattuna etelään. Oravalla kannoissa on suurta vuosittaista vaihtelua, joka on usein samanaikaista suurilla alueilla. Viime talvena oravalla oli selvä huppuvuosi hyvän kuusen siemensadon johdosta, ja odotetusti, kanta on nyt pienentynyt roimasti lähes koko maassa. Keksimäärin oravan jälkien tiheysindeksi on pudonnut edellisvuodesta noin puoleen koko maassa, Etelä- ja Lounais-Suomessa peräti neljännekseen. Ainoastaan Lapissa, kanta on hieman kasvanut. Suuri vuosittainen vaihtelu on oravakannalle tyypillistä ja nyt havaittava huippuvuoden jälkeinen romahdus on normaalia.