Kuluneen kesän riistakolmiolaskennan tulokset ovat rohkaisevia. Kaikilla laskennan piirissä olevilla metsäkanalinnuilla on havaittavissa kannankasvua. Metsolla ja teerellä kannantiheydet ovat keskimäärin kasvaneet viime vuoteen verrattuna, vaikka muutos vaihtelee melkoisesti alueittain. Varsinkin pyyllä, kannat ovat viime neljän vuoden tapaan jatkaneet kasvuaan lähes koko maassa. Keskimäärin tiheys on kasvanut jopa 32 % viime vuodesta, ollen nyt monin paikoin lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Myös riekko jatkaa maltillista kannankasvua Lapissa, Kainuussa ja Oulussa, eli niillä boreaalisen metsän alueilla, joissa kanta on tiheimmillään. Etelämpänä, siellä, missä lajia vielä esiintyy laskettavaksi asti, kanta taantui hieman tai pysyi vakaana edelliseen vuoteen verrattuna.
Kesän säät vaikuttavat metsäkanalintujen poikastuottoon. Tyypillisesti lämmin alkukesä suosii metsäkanalintujen poikasten selviytymistä ja takaa mm. hyönteisravinnon hyvän saatavuuden. Kun keväät ovat muuttuneet yhä lämpimämmiksi, esimerkiksi teeri on aikaistanut pesintäänsä ja pienet poikaset selviytyvät yhä huonommin kuorituessaan yhä kylmempään ympäristöön. Tänä vuonna kesäkuu oli kuitenkin toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen lämmin ja Suomessa mitattiin kesäkuussa ennätykselliset 25 hellepäivää. Viime vuodesta poiketen, myös heinäkuu oli tänä vuonna hyvin lämmin, mutta myös kuiva, paikoin haitaten kasvillisuutta, kuten mustikan ja puolukan marjatuottoa. Tietämys ääriolojen vaikutuksesta metsäkanalintuihin onkin osin puutteellista.
Vuoden 2021 pesinnät ovat onnistuneet hyvin, joten helteistä ei nähtävästi ollut poikasille olennaista haittaa. Hyvästä pesimämenestyksestä kertoo se, että poikasosuus ja poikuekoko ovat useassa osassa maata joko pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa tai sen yläpuolella. Varsinkin pyyllä poikastuotto on monella alueella hyvä, aiheuttaen kannan kasvua viime vuoteen nähden. Oulun ja Kainuun seutu ovat tänäkin vuonna hyviä pesimäalueita kaikille tarkasteltaville lajeille.
Riistakolmiolaskenta, joka lasketaan kolmen henkilön avoriveissä, mittaa Suomen metsäpeitteisen osan kanalintutiheyksiä. Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja, jonka tulokset valmistuvat myöhemmin ja esitetään erillisessä raportissa.
Koko Suomessa on raporttia laadittaessa laskettu ja palautettu tiedot 848 riistakolmiosta, joihin tulokset perustuvat. Tämä on noin 3 % vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana. On kuitenkin odotettavaa, että laskettujen kolmioiden lukumäärä vielä nousee, jopa lähelle tuhatta, kun kaikki ehtivät palauttaa tuloksensa. Kyseessä on joka tapauksessa mittava vapaaehtoisten ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa kuin tieteellistä tutkimustakin. Siitä suuret kiitokset kaikille laskijoille!
HUOM! Taulukossa esitetään arviot kaikille alueille, mutta ne, jotka perustuvat alle 10 laskettuun riistakolmioon ovat alttiita suurelle tilastolliselle epävarmuudelle. Näiden lukujen perusteella ei tule tehdä johtopäätöksiä tai alueellisia yleistyksiä. Tulosten tulkinnassa voi käyttää seuraavia suuntaviivoja:
alle 5 kolmiota erittäin suuri epävarmuus, sattuman vaikutus vallitseva
5–9 kolmiota suuri epävarmuus, tulokset eivät yleistettävissä
10–24 kolmiota huomattava epävarmuus, tulokset lähinnä suuntaa antavia
vähintään 25 kolmiota tulokset useimmiten havainnollisia
Tämän raportin teksti perustuu tietoihin, jotka on ladattu sunnuntaina 8.8.2021 klo 23.14. Taulukkoraportti päivittyy jatkuvasti aineiston karttuessa ja luvut saattavat siksi olla jokseenkin ristiriidassa tekstin kanssa.