Pienriistakannat jatkavat totuttuun suuntaan – eteläiset lajit pärjäävät yhä paremmin
Metsästäjät ovat kuluneena talvena taas ansiokkaasti kiertäneet Suomen riistakolmioita ja suorittaneet lumijälkilaskentoja. Kolmiolaskennat tuottavat tärkeää tietoa pienriistalajien alueellisista kannankehityksistä. Kantojen kehityksiä tarkastellaan tässä sekä koko 32-vuotisen laskentahistorian valossa, että vertailemalla kuluvan talven lukemia edelliseen talveen, tai viiteen edelliseen talveen. Useimmissa tapauksissa vuosittaiset alueelliset vaihtelut ovat melko pienet tai satunnaisuuden muovaamia ja niiden suunta ei poikkea olennaisesti pitkäaikaisesta kannankehityksestä. Selvimpinä poikkeuksina yleisistä suuntauksista voisi mainita metsäjäniksen ja ketun kantojen kasvu Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kettukanta on taantunut ja oravakanta kasvanut. Saukon ja kärpän koko maan tiheydet ovat nousseet, kun taas näätätiheys on laskenut.
Koko Suomessa riistakolmioita laskettiin 586, joista peltokolmioita oli 39. Kolmioiden määrä on noin 14% pienempi kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Kuten toissa talvena, lumitilanne ei ollut suotuisa lumijälkilaskentojen tekemiseen. Talvi oli ennätyksellisen lämmin koko maassa ja lunta oli poikkeuksellisen vähän maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa lunta taas oli epätavallisen paljon, mikä voi sekin haitata laskentaa. Varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomessa oli käytännössä lumetonta, eikä ollut montaa päivää, jolloin lumijälkilaskentaa olisi voinut tehdä. Tämän takia laskenta-aikaa pidennettiin Etelä-Suomessa parilla viikolla 15. maaliskuuhun asti. Varsinais-Suomessa laskettiin vain yksi kolmio. Myös Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä lasketut kolmiot jäivät niin vähiin, ettei lyhytjänteisistä paikallisista kannanmuutoksista pysty tekemään luotettavia johtopäätöksiä.
Metsäjäniksen, ketun, oravan ja kärpän kannat ovat selvästi taantuneet viimeisten 32 vuoden aikana. Silmiinpistävintä on Suomessa pohjoiseen painottuvan kärppäkannan taantuminen vain neljännekseen. Saman jakson aikana rusakon, saukon, valkohäntä- ja metsäkauriin kannat ovat runsastuneet. Kaikki neljä ovat maassamme etelään painottuvia lajeja. Näätäkanta ei koko maan tasolla ole merkittävästi muuttunut, mutta etelässä laji taantuu ja pohjoisessa se yleistyy, eli kannan painopiste on siirtynyt pohjoiseen. Sorkkaeläinten osalta – valkohäntäkauriilla, metsäkauriilla ja hirvellä – lumijälkilaskentojen tulokset ovat herkkiä ympäristöolosuhteille ja esimerkiksi riistaruokintojen sijanneille. Luonnonvarakeskuksella on olemassa erillisiä seurantoja näille sorkkaeläimille, johon kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut niiden kantojen kehityksistä. Näistä tietoja löytyy riistahavainnot.fi sivustolta.