Ylä-Lapin riekot 2017

Riekkokanta pysyi alhaisena parin vuoden takaiseen huippuvuoteen verrattuna. Kanakoirametsästäjät laskivat tunturialueen riekkolinjat Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tukemana. Takana on jo kymmenen vuotta riekkolaskentaa kanakoirilla.

Vuonna 2008 aloitettua riekon kanakoiralaskentaa jatkettiin rutiinilla Ylä-Lapin kolmen kunnan avoimilla tunturi-, suo- ja koivikkoalueilla. Kanakoiralaskennan tekivät pääasiassa Ylä-Lapin kanakoirametsästäjät. Laskentaa koordinoi Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) käsittelee aineiston sekä raportoi tulokset.

Menetelmä

Laskenta-aineisto perustuu linjalaskentaan ja etäisyysotantamenetelmään, joka ottaa huomioon havaintojen etäisyyden laskentalinjasta eli havaittavuuden. Laskennassa riekkoja havaitaan yleensä sitä vähemmän, mitä suuremmaksi etäisyys kasvaa laskentalinjasta. Sen sijaan laskentalinjalla ja aivan sen lähituntumassa riekoista havaitaan yleensä kaikki parvet ja yksilöt. Havaittavuutta mallintamalla voidaan arvioida linjalaskennasta poisjääneiden riekkojen määrä. Myös laskentakaista sekä pinta-ala määräytyvät aineiston mukaan eli menetelmä on joustava ja mukautuu laskijoihin tai eri olosuhteisiin. Kanta- eli tiheysarvio perustuu riekkojen todelliseen määrään maastossa ja niiden havaittavuuteen, jotka molemmat vaihtelevat vuosittain. Havaittavuuden vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi säätekijät, jotka voivat vaikuttaa niin koirien työskentelyinnokkuuteen kuin myös riekkojen aktiivisuuteen. Myös pesinnän aikataulu ja poikueiden keskimääräinen ikä voivat vaikuttaa niiden havaittavuuteen. Parvikoon (tai poikuekoon) sekä havaittavuuden väliset riippuvuudet voidaan ottaa huomioon tarvittaessa. Havaittavuuden mallintamisessa on käytetty pääasiassa kunkin vuoden omaa aineistoa, koska jokaisella vuodella on havaittavuuden suhteen erityispiirteensä. Havaittavuuden mallintamisessa käytettiin puolinormaalijakaumaa. Kanakoiralla tehty etäisyyslaskenta on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa, joten se kattaa riekon asuttamat tunturialueet koko Fennoskandiassa.

Tulokset

Tänä vuonna myöhäisen kevään ja oikukkaiden säätekijöiden vuoksi laskentaolosuhteet olivat haastavia. Mutta silti laskenta onnistui ja se kuvaa osuvasti riekkokannan nykytilaa. Viime vuoden tapaan tänä vuonna laskettiin yhteensä 171 linjaa 45 eri alueella (linjan pituus n. 4 km) eli yhteensä noin 670 kilometriä, jotka kattoivat tasaisesti koko Ylä-Lapin. Riekkoparvia havaittiin 141 kappaletta, joissa oli keskimäärin 3 yksilöä (parvikoko: min= 1 ja max = 13 yksilöä, yhteensä 420 riekkoyksilöä). Lähes puolet linjoista (82 linjaa) olivat kokonaan tyhjiä. Viime vuonna lasketuista 171 linjasta oli tyhjiä 76 kpl. Vertailun vuoksi viime vuonna nähtiin 191 parvea, joissa oli yhteensä 676 riekkoa, kun taas huippuvuonna 2015 nähtiin yli 1500 riekkoa 152 linjalla. Huomionarvoista on, että myös korkean riekkokannan aikana noin kolmannes linjoista (47/152 lasketuista linjoista) olivat tyhjiä. Lisäksi, huonoina riekkovuosina 2008 – 2010 yli puolet linjoista oli tyhjiä. Kanakoira-aineisto on siis tästäkin näkökulmasta edustava, joka on tärkeä edellytys sovellettaessa laskentatuloksia koko Tunturi – Lapin riekkoelinympäristöihin. Tosin tämä haastaa laskijat laskemaan myös linjoja, joissa riekkoja havaitaan harvoin.

Laskennan perusteella Ylä-Lapin riekkokanta jatkoi nyt viime vuonna alkanutta taantumistaan aikaisempien kolmen vuoden nousukauden jälkeen (Taulukko 1 ja Kuva 1). Riekkokanta on tänä vuonna keskinkertaista heikompi. Toisaalta ero viimevuotiseen tiheysarvion keskilukuun luottamusväleineen oli kuitenkin vain hienoinen, koska luottamusvälit menevät selkeästi päällekkäin. Keskimääräistä alhaisempaa riekkokantaa selittää kuluneen kesän heikko poikastuotto, joka johtunee kevään myöhäisyydestä, pikkunisäkäskantojen romahduksesta ja/tai epäedullisista säätekijöistä. Toisaalta Ylä-Lapin riekkokanta ei ole vielä aivan aallonpohjassa, kuten vuosina 2008 – 2010.

Taulukossa on esitetty riekonkannan tiheysarviot ja niiden 95 % luottamusvälit koko Ylä-Lapille ja vertailuksi riistakolmiolaskennan vastaavat arvot samalta alueelta. Muistettakoon, että alueen kolmiolinjat sijoittuvat pääosin metsäalueille, mistä syystä riekkotiheys on selvästi alhaisempi kuin avomaastoissa. Lisäksi Utsjoella ei ole riistakolmiolinjoja.

Ylä-Lapin kanakoiralaskentojen tulokset (lintuja/km², 95 % luottamusvälit ja poikasosuus) ja riistakolmiolaskennan vastaavat arvot (lintuja/km² ja poikasosuus) vuosina 2008–2017.

 

Koiralaskennat Riistakolmiot
Tiheys 95 % lv Poikas- Tiheys Poikas-
  Vuosi Yks./km² Yks./km² osuus (%) Yks./km² osuus (%)
2008 2,5 1,6–3,8 35 1,6 56
2009 3,3 2,1–5,2 60 1,7 77
2010 2,3 1,4–3,8 62 2,0 61
2011 11,3  7,8–15,2 80 8,2 67
2012 5,2 3,6-7,4 59 1,4 39
2013 8,1 6,1-10,7 72 2,7 34
2014 11,7 8,6-16,0 72 2,9 70
2015 21,5 16,7-27,7 77 2,0 46
2016 6,1 4,7-7,9 60 1,9 50
2017 4,5 3,1-6,4 63  1,7  61

 

Koko kanakoiralaskennan tulokset vuosilta 2008 - 2017

Koko kanakoiralaskennan tulokset vuosilta 2008 – 2017

Kuva 1. Riekkokannan kehittyminen kanakoiralaskennan perusteella vuosina 2008 – 2017. Keskitiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2) koko Ylä-Lappiin. Kanta-arvioon liittyvää epävarmuutta kuvaavat 95 % luottamusvälin ala- ja ylärajat. Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 – 2017, joka on n. 7,5 riekkoa/km2.

Tänä vuonna riekkojen lisääntyminen onnistui parhaiten Enontekiöllä ja kanta pysyi seillä ennallaan ollen noin 6 riekkoa/km2 (5.9 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 3.5 – 9.7). Poikaslintujen osuus oli Enontekiöllä 66 %, riekkoparven keskikoko 3,2 yksilöä. Sen sijaan Utsjoella riekkokanta jatkoi taantumistaan ja kanta on karkeasti noin puolet viimevuotisesta tasostaan ollen noin reilu 3 riekkoa/km2 (3.3 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 1.9 – 5.6), jolloin poikasosuus oli vain 53 % ja parvikoko 2,3 yksilöä. Inarissa kanta pysyi viime vuotisena ollen noin 4 riekkoa/km2 (4.2 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 2.7 – 6.6). Poikasosuus Inarissa oli kohtuullinen 65 % ja parvikoko keskimäärin 3,3 riekkoa.

Antti Paasivaara ja Pekka Helle
Luonnonvarakeskus
Rakentajantie 3, PL 413
90014 Oulun yliopisto

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi