Ylä-Lapin riekot 2019

Vuonna 2008 aloitettua riekon kanakoiralaskentaa jatkettiin rutiinilla Ylä-Lapin kolmen kunnan avoimilla tunturi-, suo- ja koivikkoalueilla. Kanakoiralaskennan tekivät pääasiassa Ylä-Lapin kanakoirametsästäjät. Laskentaa koordinoi Metsähallitus. Luonnonvarakeskus (Luke) käsittelee aineiston ja raportoi tulokset.

Tänä vuonna laskentaolosuhteet olivat pääosin hyviä, vaikka loppukesän kuivuus todennäköisesti ohjasi riekkoja linjojen kosteille osuuksilla. Riekkoparvia nähtiin havaittavuusmallin ideaalin mukaisesti, jolloin havaittavuus noudatti lähes täydellisesti normaalijakaumaa. Laskenta onnistui siis myös teknisesti erinomaisesti ja laskijat ovat noudattaneet tarkasti etäisyysmenetelmän periaatteita. Havaittavuusmallin tuottama ns. tehokas laskentakaista oli tänä vuonna laajahko 84 metriä. Eli pääosa riekoista havaittiin linjan molemmin puolin 84 metrin etäisyydeltä. Tehokkaan laskentakaistan leveys kuvaa hyvin kunkin vuoden laskentaolosuhteita ja se on koko aineistossa keskimäärin 70 metriä (vaihteluväli 51 – 91 metriä). Hankalissa olosuhteissa laskentakaista yleensä pienenee.

Tänä vuonna laskettiin yhteensä 185 linjaa 50 eri alueella (linjan pituus n. 4 km) eli yhteensä noin 740 kilometriä, jotka kattoivat tasaisesti koko Ylä-Lapin. Riekkoparvia havaittiin 208 kappaletta, joissa oli keskimäärin 4,9 yksilöä (parvikoko: min= 1 ja max = 31 yksilöä, yhteensä 1026 riekkoyksilöä). Tänä vuonna 40 % linjoista oli tyhjiä, kun taas viime vuonna lasketuista 195 linjasta 48 % oli tyhjiä. Vertailun vuoksi alhaisen riekkokannan laskennassa vuonna 2017 nähtiin 141 parvea, joissa oli yhteensä 470 riekkoa, kun taas huippuvuonna 2015 nähtiin yli 1500 riekkoa 152 linjalla. Huomionarvoista on, että myös korkean riekkokannan aikana noin kolmannes linjoista (47/152 lasketuista linjoista) olivat tyhjiä. Lisäksi, huonoina riekkovuosina 2008 – 2010 yli puolet linjoista oli tyhjiä. Kanakoira-aineisto on siis tästäkin näkökulmasta edustava, koska kannan noustessa lintuja nähdään myös sellaisilla linjoilla, joissa muuten on usein tyhjää. Tämä on tärkeä edellytys sovellettaessa laskentatuloksia kaikkiin mahdollisiin Ylä-Lapin avoimiin riekkoelinympäristöihin. Tosin tämä haastaa laskijat laskemaan myös linjoja, joissa riekkoja havaitaan harvakseltaan.

Aluekohtaiset tulokset

Ylä-Lapin riekkokanta on ollut pari vuotta varovaisessa nousussa vuoden 2017 aallonpohjan jälkeen (Taulukko 1 ja Kuva 1). Kokonaiskanta on siis hyvin lähellä koko kanakoiralaskentajakson keskiarvoa. Toisaalta, riekkokannassa on tänä vuonna alueellisia eroja. Nykyistä kantaa selittää kuluneen kesän poikastuotto, joka oli paras Utsjoella, mutta muualla hiukan vaisua. Utsjoella iälleen tunnistetuista riekkoparvista n. 81 % oli poikasia, kun taas Enontekiöllä ja Inarissa vastaavat poikasosuudet olivat 77 % ja 70 %. Poikasosuuksiin täytyy kuitenkin suhtautua hiukan varauksella, koska noin 17 % linnuista jäi tunnistamatta, mikä voi hiukan heilauttaa poikasosuuksia puoleen tai toiseen. Erityisesti isojen parvien määrittäminen iälleen on todella haastavaa. Poikastuoton vaihtelua kuvaa myös parvikoon vaihtelu (ks. alla), koska lisääntymisen onnistuessa parvikoko yleensä kasvaa huonoihin vuosiin verrattuna. Utsjoella keskimääräinen parvikoko oli suurin (ks. alla). Riekkokannan hienoista nousua Utsjoella saattaa selittää myös se, että viime kevään emokanta oli siellä hiukan muita alueita vahvempi. Kuitenkin vuosien 2011 ja 2015 rivakasta kasvusta jäätiin aika kauas. Kasvu edellyttää munapesyeiden ja poikasten hyvää eloonjäävyyttä laajoilla alueilla.

Taulukossa on esitetty riekkokannan tiheysarviot ja niiden 95 % luottamusvälit koko Ylä-Lapille ja vertailuksi riistakolmiolaskennan vastaava keskiarvo Utsjoen, Inarin ja Enontekiön riistakolmioista (ks. https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2019/) . Muistettakoon, että alueen kolmiolinjat sijoittuvat pääasiassa metsäalueille, eikä kolmiolaskennassa käytetä apuna koiria.

Ylä-Lapin kanakoiralaskentojen tulokset (lintuja/km², 95 % luottamusvälit ja poikasosuus) ja riistakolmiolaskennan vastaavat arvot (lintuja/km² ja poikasosuus) vuosina 2008–2018.

Ylä-Lapin kanakoiralaskentojen tulokset (lintuja/km², 95 % luottamusvälit ja poikasosuus) ja riistakolmiolaskennan vastaavat arvot (lintuja/km² ja poikasosuus) vuosina 2008–2018.

Riekkokanta kasvoi hiukan Utsjoella, jossa riekkotiheys oli noin 11 – 12 riekkoa/km2 (11.3 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 7.5 – 17.2) ja parvikoko oli 5.4 yksilöä/parvi (n = 95 parvea). Viime vuonna Utsjoella riekkotiheys oli 8 – 9 riekkoa/km2 ja parvikoko jälleen 5.4 yksilöä/parvi. Vuonna 2017 Utsjoella riekkotiheys oli noin 3 riekkoa/km2 ja parvessa oli keskimäärin vain pari – kolme yksilöä.

Enontekiöllä riekkokanta on pysynyt kutakuinkin vakaana jo kolme vuotta. Kuluvan alkusyksyn riekkokanta oli noin 6 – 7 riekkoa/km2 (6.6 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 4.4 – 10.1) ja keskimääräinen parvikoko oli noin 4.8 yksilöä parvessa (n = 57 parvea). Viime vuonna saatiin tiheydeksi noin 6 riekkoa/km2, jolloin keskimääräinen parvikoko oli noin 4.2 yksilöä parvessa. Vuoden 2017 kanta oli Enontekiöllä myös kuuden tuntumassa ja keskimäärin 3 yksilöä parvessa.

Samoin Inarissa runsaus pysyi viime vuoden tasolla, kun siellä runsaus oli 5 – 6 riekkoa/km2 (5.6 riekkoa/km2, 95 % luottamusvälit: 3.6 – 8.6) parvikoko keskimäärin 4.3 riekkoa parvessa (n = 56 parvea). Viime vuonna Inarin riekkokanta oli 6 riekkoa/km2 ja parvikoko keskimäärin 6 riekkoa parvessa. Vuoden 2017 aallonpohjan aikoihin Inarin alkusyksyn riekkokanta oli noin 4 riekkoa/km2 ja parvikoko keskimäärin vain 3 riekon verran.

 

Kuva 1. Riekkokannan kehittyminen kanakoiralaskennan perusteella vuosina 2008 - 2019. Tiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2) koko Ylä-Lappiin. Kanta-arvioon liittyvää epävarmuutta kuvaavat 95 % luottamusvälin ala- ja ylärajat. Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 - 2019, joka on noin 7,6 riekkoa/km2.

Kuva 1. Riekkokannan kehittyminen kanakoiralaskennan perusteella vuosina 2008 – 2019. Tiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2) koko Ylä-Lappiin. Kanta-arvioon liittyvää epävarmuutta kuvaavat 95 % luottamusvälin ala- ja ylärajat. Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 – 2019, joka on noin 7,6 riekkoa/km2.

Riekkokannan vaihtelu kanakoiralaskentojen perusteella Ylä-Lapin kolmessa kunnassa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa vuosina 2008 - 2019. Tiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2). Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 - 2019, joka on noin 7,6 riekkoa/km2.

Riekkokannan vaihtelu kanakoiralaskentojen perusteella Ylä-Lapin kolmessa kunnassa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa vuosina 2008 – 2019. Tiheys tarkoittaa kanta-arviota (riekkoa/km2). Kuvaan on merkitty myös koko aineiston pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 2008 – 2019, joka on noin 7,6 riekkoa/km2.

Lisätietoja:

Antti Paasivaara ja Katja Ikonen
Luonnonvarakeskus
Paavo Havaksentie 3, 90014 Oulun yliopisto

Takaisin edelliselle sivulle

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi