Metsäjänis 2022
Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniskanta on taantunut 34 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on jotakuinkin vakaa. Viime vuoteen verrattuna metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa. Lue lisää
Rusakko 2022
Rusakkokanta on kasvanut voimakkaasti. Koko 34 vuoden laskentajakson aikana kanta on peräti 10–20-kertaistunut. Lajin levinneisyys keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin. Kannan kasvuvauhti on nopeampaa mitä idemmäksi mennään, joten laji on leviämässä itään. Metsäjäniksen lailla myös rusakolla on maan keskiosissa havaittu joillain alueilla normaalia korkeammat jälkitiheydet. Lue lisää
Orava 2022
Oravakanta on valtakunnallisesti taantunut noin kolmannekseen 34 vuoden seurantajakson aikana. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienemmät ovat oravatiheydet ja sitä voimakkaammin laji taantuu. Oravakannassa on suuret vuosittaiset vaihtelut. Selviä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein suurilla alueilla, mutta myös huomattavaa alueellista vaihtelua esiintyy. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Etelä-Suomessa. Tänä vuonna näyttäisi olevan huippuvuosi,… Lue lisää
Kettu 2022
Kettukanta on pienentynyt alle puoleen 34 vuoden seurantajakson aikana. Kannan tiheys pienenee sekä pohjoiseen että itään mentäessä. Taantuminen on voimakkaampaa idässä, mutta loivempaa pohjoisessa. Suomen keskiosissa kettukannassa on ollut loivaa aaltoilevaa vaihtelua; noin 1995 ja 2010 oli aallonpohjat, kun taas noin 2001 ja 2017 oli huiput. Jälkimäärissä ei ole ollut… Lue lisää
Saukko 2022
  Saukkokanta on lumijälkilaskennan perusteella pysynyt melko vakaana tai kasvanut loivasti 34 vuoden seurantajakson aikana. Kanta on kasvanut noin 90 % Etelä-Suomessa lähes koko seurantajakson aikana, kun se muualla on taittunut vakaaksi tai lievään laskuun noin 2010. Lännessä kasvu on hieman suurempaa itään verrattuna. Vaikka saukkojen lumijälkiä näkyy vain harvakseltaan… Lue lisää
Näätä 2022
  Näätäkanta on keskimäärin pysynyt vakaana Suomessa 34 vuotisen seurantajakson aikana. Etelä-Suomessa kanta on samassa ajassa taantunut noin 40 % kun se taas Pohjois-Suomessa on kasvanut liki 90 %. Jälkitiheydet ovat keskimäärin kuitenkin samaa kokoluokkaa kautta maan. Kuluvan talven laskennoissa jälkimäärät ovat kasvaneet maan etelä- ja keskiosissa edellisvuoteen verrattuna. Lue lisää
Kärppä ja lumikko 2022
  Levinneisyydeltään pohjoinen kärppä on 34 vuoden lumijälkilaskentojen perusteella taantunut huomattavasti, jopa viidennekseen. Myös lumikkokanta on tarkastelujakson aikana taantunut alle puoleen. Molemmilla lajeilla taantuminen on voimakkaampaa mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta lumikolla alamäki loivenee kohti itää. Varsinkin kärpällä on Pohjois-Suomessa selvästi etelää suurempia vuosien välisiä kannanvaihteluja, ja syklistä vaihtelua tahdittaa myyräkantojen… Lue lisää
Talvi 2021
Lumijälkiä päästiin laskemaan Etelä-Suomea myöten – pienten riistanisäkkäiden kannat muuttuvat jatkuvasti Jokatalviset lumijälkilaskennat on saatettu loppuun ympäri Suomea jo 33:tta vuotta peräkkäin, vuodesta 1989 lähtien. Metsämaastoon sijoittuvat riistakolmiot sekä maatalousympäristön halki kulkevat peltokolmiot muodostavat Luonnonvarakeskuksen (Luken) seurantajärjestelmän, jolla tarkastellaan pienriistan kantojen alueellista vaihtelua ja kehitystä pitkällä tähtäimellä. Jäniksille, oravalle, ketulle,… Lue lisää
Metsäjänis 2021
Metsäjäniksen kanta on lumijälkilaskennan valossa taantunut seurantajakson (33 v) aikana Suomessa noin kolmannekseen. Taantuminen on voimakkainta Etelä-Suomessa, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää taantumista ei ole havaittavissa. Myös idempään mentäessä kannan taantumisnopeus loivenee. Vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suurempia Suomen keski- ja pohjoisosissa verrattuna Etelä-Suomeen. Lue lisää
Kettu 2021
Valtakunnallisesti ketun kanta on pienentynyt alle puoleen seurantajakson (33 v) aikana. Jälkimäärissä ei ole huomattavaa vuosittaista vaihtelua, vaan ajalliset trendit kuvaavat hyvin jälkien määrien muutoksia ja oletettavasti myös kannan kehitystä. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut jokseenkin mutkikas. Noin 1995 ja 2010 (ja ympäröivinä vuosina) on ollut selvät aallonpohjat, kun… Lue lisää
Riistakolmiot.fi