Arkisto

Lumijälkilaskennat osoittavat metsien pienten riistanisäkkäiden kantojen taantuvan Nisäkkäiden lumijälkiä on vuoden vaihteesta lähtien laskettu riistakolmioilla ja peltokolmioilla ympäri maata jo 35:ttä talvea peräkkäin. Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima kolmiolaskenta on riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä, jolla seurataan lajien kannankehitystä ja muutoksia levinneisyydessä. Tarkasteltavana on lumijälki-indeksi, joka suhteuttaa laskettujen lumijälkien määrää laskentapanostukseen ja tuoreiden lumijälkien kertymäaikaan. Lue lisää

Metsäjäniskanta on lumijälkilaskennan perusteella taantunut 35 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on viimeisen 20 vuoden aikana ollut lähes vakaa. Lajilla on kohtalaisen paljon alueellista ja vuosittaista kannanvaihtelua. Kuluvana vuonna metsäjäniskanta on koko maassa… Lue lisää

Rusakkokanta on kasvanut voimakkaasti ja laajentanut levinneisyyttään. Maamme rusakkokanta on 35 vuoden seurantajakson aikana liki 25-kertaistunut. Lajin levinneisyys keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin. Kannan kasvuvauhti on nopeampaa mitä idemmäksi ja pohjoisemmaksi mennään, joten laji on leviämässä itään ja pohjoiseen. Lounaassa kasvuvauhti lienee hidastumassa, kun sopivat ympäristöt alkavat täyttymään. Kuluvana… Lue lisää

Ketulla koko maan kanta on taantunut alle puoleen 35 vuoden seurantajakson aikana. Vuoden 2010 jälkeen kanta on kuitenkin ollut vakaa, tai jopa loivasti kasvava. Kannan taantuminen on ollut idempänä voimakkaampaa ja pohjoiseen mentäessä loivempaa. Pohjois-Suomessa kanta on lähes vakaa. Suomen keskiosissa kettukannassa on ollut selvää aaltoilevaa vaihtelua. Vuosina 1995 ja… Lue lisää

Oravakanta on taantunut noin kolmannekseen 35 vuoden seurantajakson aikana. Pohjoisempana, jossa lajin kanantiheys on muutenkin pienempi, laji taantuu nopeammin verrattuna etelään. Oravalla kannoissa on suurta vuosittaista vaihtelua, joka on usein samanaikaista suurilla alueilla. Viime talvena oravalla oli selvä huppuvuosi hyvän kuusen siemensadon johdosta, ja odotetusti, kanta on nyt pienentynyt roimasti… Lue lisää

Kärpän kanta on lumijälkiseurannan valossa taantunut Suomessa jopa kuudennekseen 35 vuoden seurantajakson aikana. Taantuminen on ollut voimakkainta maan pohjoisosissa, jossa laji oli selvästi Etelä-Suomea yleisempi ainakin tarkastelujakson alussa. Kärpällä on suuret vuosien väliset sykliset kannanvaihtelut, joita tahdittaa myyräkantojen vaihtelut. Varsinkin maan pohjoisosissa lumijälki-indeksin vaihtelu on varsin suurta. Pienjyrsijöiden kannat vaikuttavat… Lue lisää

Lumikkokanta on 35 vuoden tarkastelujakson aikana taantunut Suomessa noin kolmannekseen. Kuten kärpälläkin, taantuminen on voimakkaampaa mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta lumikolla taantuminen on lievempää maan itäosiin mentäessä. Etelässä kanta on noin puolittunut seurantajakson aikana ja pohjoisessa taantunut liki neljännekseen. Kuten kärpälläkin, lumikkokanta vaihtelee erittäin paljon vuosien välillä myyräsyklin tahdittamana, etenkin Pohjois-Suomessa. Lue lisää

Näädällä koko Suomen kanta on pysynyt liki vakaana 35 vuoden seurantajakson aikana. Saman jakson aikana, kanta on Etelä-Suomessa taantunut noin puoleen, maan keskiosissa pysynyt vakaana ja Pohjois-Suomessa kasvanut noin 80 %. Jälkitiheydet ovat nykyään keskimäärin samaa kokoluokkaa kautta maan. Tämän vuoden laskennoissa jälki-indeksit ovat Suomen etelä- ja keskiosissa selvästi edellisvuotta… Lue lisää

Saukko on vesistöjen laji, mutta liikkuu talvella laajalti myös metsäalueilla siirtyessään sulapaikkojen välillä. Saukon jäljet ovat harvalukuisia, mutta niin säännöllisiä, että niiden tarkastelu laajassa lumijälkiseurannassa antaa tietoja lajin kannanmuutoksista. Lumijälkien perustella, kanta kasvoi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan ollut vakaa. Etelä-Suomessa kanta on 35 vuoden… Lue lisää

Lumijälkilaskennan perusteella metsäjäniskanta on taantunut 34 vuoden seurantajakson aikana alle puoleen. Taantuminen on voimakkainta Suomen etelä- ja keskiosissa. Sekä pohjoiseen että itään mentäessä taantumisnopeus hidastuu ja Pohjois-Suomessa kanta on jotakuinkin vakaa. Viime vuoteen verrattuna metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa. Lue lisää