Talvi 2020
Pienriistakannat jatkavat totuttuun suuntaan – eteläiset lajit pärjäävät yhä paremmin Metsästäjät ovat kuluneena talvena taas ansiokkaasti kiertäneet Suomen riistakolmioita ja suorittaneet lumijälkilaskentoja. Kolmiolaskennat tuottavat tärkeää tietoa pienriistalajien alueellisista kannankehityksistä. Kantojen kehityksiä tarkastellaan tässä sekä koko 32-vuotisen laskentahistorian valossa, että vertailemalla kuluvan talven lukemia edelliseen talveen, tai viiteen edelliseen talveen. Useimmissa… Lue lisää
Metsäjänis 2020
Metsäjäniskanta on taantunut tasaista vauhtia vajaaseen puoleen siitä mitä se oli kolme vuosikymmentä sitten. Suomen etelä- ja keskiosissa taantuminen on selväpiirteistä, kun taas Pohjois-Suomessa selkeää muutosta ei ole tapahtunut. Koko maan jälkitiheys viime talvena myötäilee pitkäaikaista suuntausta. Pohjois-Suomessa, jossa vuosien välinen vaihtelu on muuta maata suurempaa, kanta kuitenkin kasvoi toista… Lue lisää
Kettu 2020
Kettukanta on pienentynyt noin puoleen koko maassa viimeisen 32 vuoden aikana. Muutos on maltillisinta Pohjois-Suomessa. Varsinkin Suomen keskiosissa kannankehitys on ollut mutkikkaampaa; 2000-luvun alussa oli varsin selkeä huippu, kuten myös kolmisen vuotta sitten. Kuluvan talven osalta, kettukanta näyttäsi selvästi pienentyneen suurissa osin maata, lähinnä Suomen etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa kanta… Lue lisää
Rusakko 2020
Pienriistan joukossa levinneisyydeltään eteläinen rusakko kuuluu ehdottomiin voittajiin. Kolmen vuosikymmenen aikana koko maan kanta on noin kymmenkertaistunut ja kasvu on selvää koko maassa, joskin vähemmän selvää Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kannan kasvu näyttää pienen tasaisen jakson jälkeen kiihtyneen, varsinkin 2010-luvun alussa. Rusakon viime talven jälki-indeksin muutosten suunta vaihtelee eri puolilla maata, eivätkä… Lue lisää
Orava 2020
Oravan kannankehitystä dominoi suuret vuosittaiset vaihtelut, jossa selkeitä huippuvuosia esiintyy epäsäännöllisin välein. Koko maan jälkitiheydet ovat keskimäärin pudonneet alle puoleen 32 vuoden aikana ja taantuminen on voimakkainta pohjoisempana. Etelä-Suomessa kanta on kuitenkin pysynyt keskimäärin vakaana. Tämän talven oravajälkitiheydet ovat kasvaneet monilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa. Vain Lapissa ja Kainuussa,… Lue lisää
Saukko 2020
Saukkokanta on kasvanut koko maassa 32 vuoden tarkastelujakson aikana, kaksinkertaistuen 1990-luvun alusta jaksoon 2005–2010. Tämän jälkeen kanta on ollut enimmäkseen vakaa, tai taantunut hieman Etelä-Suomessa viime vuosina. Viime vuoteen verrattuna kuluvan talven jälkitiheysindeksi on kasvanut suurimmassa osassa maata. Viime vuoden suhteellisen matala indeksi on kuitenkin voinut pitkälti johtua ympäristöoloista. Lue lisää
Näätä 2020
Valtakunnallisesti näädän jälkitiheys talvilaskennoissa on pysynyt kutakuinkin ennallaan, vajaassa yhdessä jäljessä per 10 km per vuorokausi. Seurantahistorian aikana tiheys on kuitenkin pienentynyt noin 40% Etelä-Suomessa ja runsastunut noin 85% Pohjois-Suomessa. Suomen keskiosissa tiheys on vakaa. Tämän talven jälki-indeksi laski monilla alueilla, paikoin voimakkaastikin, varsinkin verrattuna viime viiden vuoden tilanteeseen. Toisin… Lue lisää
Kärppä 2020
Riistakolmioiden talvilaskentojen valossa kärppäkanta on kolmessa vuosikymmenessä pienentynyt vain neljännekseen siitä, mitä se on ollut. Suuntaus on sama koko maassa, mutta väheneminen on voimakkainta lajin tyyssijassa Pohjois-Suomessa. Varsinkin Pohjois-Suomessa kärpän tiheys vaihtelee syklisesti pienjyrsijäkantojen vaihtelujen ohjaamana. Kuluvana talvena koko maan kanta on kuitenkin keskimäärin kasvanut. Lue lisää
Talvilaskenta 2019
Lumi- ja sääolot hankaloittivat lumijälkilaskentoja –vain pieniä muutoksia pienriistakannassa   Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten. Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577… Lue lisää
Metsäjänis 2019
Koko maan jälkitiheys kasvoi edellistalvesta noin 30 %, ja sama kehitys oli nähtävissä lähes kaikkialla. Kasvun ansiosta nyt todettu jälkitiheys oli sama kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Koko seurantajakson 30 vuoden aikana Pohjois-Suomessa ei ole tapahtunut jäniskannassa mainittavaa muutosta. Erityisesti Etelä-Suomessa, mutta osin myös maan keskiosissa jälkitiheydet sitä vastoin alenivat… Lue lisää
Riistakolmiot.fi