Talvilaskennan tunnusluvut

Tunnuslukujen laskutapa riistakolmion jälkilaskennassa.

Jälki-indeksi (J)

Jälki-indeksi mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa ja se kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta. Jälki-indeksi on laskentalinjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti.

J = 10 N / L T

N = ylitysjälkien lukumäärä, L = laskentalinjan pituus (km), T = jälkien kertymäaika (vrk).

Muutos (M)

Jälki-indeksin prosenttinen muutos edellisvuodesta.

M = 100 (J(v) – J(v -1)) / J(v-1)

v = vuosi

Runsausindeksi (I)

Vuoden runsausindeksi on jälki-indeksin poikkeama kauden 1990-95 keskiarvosta, jolle on annettu arvo 100.

I = 100 J(v) / JK

J(v) = tarkasteltavan vuoden jälki-indeksi ja JK = jälki-indeksien keskiarvo kaudelta 1990-95.

Lumijäljen muuttaminen tiheydeksi

Laskentalinjan ylittävien jälkien määrän riippuvuus jälkimäärästä tietyllä alueella, tai yleisimmin linjaleikkausten määrän riippuvuus viivan kokonaispituudesta, on tunnettu kauan erilaisina sovelluksina monilla aloilla. Tässä yhteydessä, ylitysjälkien määrän suhteesta eläintiheyteen, on tärkeä erottaa ongelman matemaattinen ja biologinen osatekijä. Biologinen osa tehtävää on vastata kysymykseen, kuinka monta eläinyksilöä on jättänyt havaitun ylitysjälkimäärän.

Entisessä Neuvostoliitossa on tutkittu jo 1930-luvulta lähtien eläintiheyden arviointia lumijälkimäärien pohjalta. Alun perin kokeilun kautta syntyi ratkaisu, joka nykyään tunnetaan muodossa T = 1,57 S / M D, jossa S on ylitysjälkien lukumäärä vuorokaudessa, M laskentalinjan pituus ja D lajin keskimääräinen kulkumatka vuorokaudessa. Yhtälön vakio 1,57 on ”tilatekijä” eli ¶/2.

Yhtälön ainoa muuttuja, jota ei saada suoraan laskentatapahtumasta on D, lajin keskimäärin vuorokaudessa kulkema matka. Mallin oletuksia ovat jälkikuvion satunnaisuus, ylitysten toisistaan riippumattomuus, kaikkien ylitysjälkien laskenta erikseen ja se, että vuorokausijäljen pituus mutkineen on mitattu oikein suhteessa eläimen kokoon. Vuorokausijäljen pituus on mitattava maastotyönä. Siihen vaikuttavat joukko tekijöitä, jotka usein ovat huonosti tunnettuja. Alla olevaan asetelmaan on koottu eri lähteistä tietoja vuorokausijälkien pituuksista.

Vuorokausi-
Laji

jälki (km)

Hirvi

0,7 – 1,5

Metsäkauris

1,0

Valkohäntäpeura

0,6

Jänis

1,0 – 3,0

Orava

0,5

Susi

25 – 40

Kettu

5 – 15

Ahma

15 – 40

Näätä

3,7 – 12,1

Kärppä

0,8 – 4,8

Ilves

7 -14

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi