Hirven jäljet

Kuva: Kokkosalo

Täysikasvuisen hirven sorkka on suuri. Ensilumien aikaan vasankin sorkka on saavuttanut valkohäntäpeuran sorkan mitan. Sorkkaparin leveys on hyvä tuntomerkki. Valkohäntäpeuran sorkkaparin leveys voi olla 9 cm, hirven tätä selvästi suurempi. Täysikasvuisen hirven sorkan pituus on 12–16 cm. Etujalkojen sorkat ovat suuremmat kuin takajalkojen, ja kulkiessaan hirvi usein levittää etujalkojen sorkkia. Lisäsorkat sijaitsevat suhteellisen matalalla, ja jo käydessään raskas eläin painaa sorkkia maata vastaan niin voimakkaasti, että lisäsorkat piirtyvät jälkeen. Hirven jälki on niin iso, että lajista ei juuri voi erehtyä.

Hirven kulkutapa on käynti. Omaehtoisesti se ei mielellään edes lähde raviin, vielä kuluttavammasta kulkutavasta puhumattakaan. Rauhallisen käynnin askelpituus on lähes kaksi metriä. Kantavalla alustallakin takajalka astuu etujalan jälkeen tai hieman sen taakse. Tämä on ehkä hieman odottamatonta ottaen huomioon hirven pitkät raajat. Hirven rintakehä on leveä, joten käyntijäljen askel leveys on suuri. Upottavassa hangessa askel lyhenee. Hirvi ei nosta jalkojaan korkealle, vaan pehmeään lumeen jää laahausura. Syvän lumen käyntijälki muodostuu siten kahdesta rinnakkaisesta urasta.

Ravissa hirvi astuu takajalallaan etujalan jäljen yli. Lisäsorkat piirtyvät jälkeen, ja askel on pitkä, jopa yli 3 m. Ravin nopeutuessa askelleveys vähenee. Upottavan lumen ravijäljessä takajalka astuu silti tarkasti etujalan jälkeen.Ravissa sorkat harottavat, etujalkojen hieman enemmän kuin takajalkojen. Ravia nopeampaan liikkeeseen hirvi ei aivan vähäisestä syystä lähde, mutta tarvittaessa hirven laukka on nopeaa.

 

Kuvagalleria

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi