Metsäkauriin jäljet

Kuva: Niclas Fritzén

Metsäkauriin sorkka on pieni ja siro. Jälkipainallus on noin viiden senttimetrin mittainen. Pukin sorkka on hieman isompi, mutta sekään ei juuri yllä 6 cm:n pituuteen. Sorkka on reunoiltaan pyöreämpi kuin kuusipeuran sorkka. Käydessään kauris usein levittää etujalan sorkkia hieman. Lumessa se astuu tarkasti omiin jälkiinsä ja käyntiaskeleen pituus jää selvästi alle metrin. Kantavalla alustalla ei ole tarvetta astua omiin jälkiinsä ja jalat harottavat selvästi; etujalat enemmän kuin takajalat. Ravissa askeleen pituus on metristä puoleentoista, ja raajat harottavat vähemmän. Ravatessaan kauris useimmiten astuu omiin jälkiinsä. Pienen kokonsa johdosta metsäkauriilla on enemmän vihollisia kuin isoilla hirvieläimillä. Se on myös käyttäytymiseltään selvästi arka ja hieman hermostunut. Vaaran uhatessa kauris pakenee pitkin loikin, jolloin sen askelpituus venyy jopa kolmeen metriin. Loikassa ja nopeassa ravissa etujalkojen lisäsorkkien painallukset näkyvät jäljessä, ja sorkat leviävät selvään v-muotoon.

Metsäkauriit elävät yleensä pienissä ryhmissä. Kun kauriskanta vielä oli hyvin harva eläimet lyöttäytyivät valkohäntäpeurojen seuraan. Metsäkauriin jäljen erottaminen nuoren valkohäntäpeuran jäljestä voi alkutalvesta olla hankalaa. Kuusipeuran sorkka taas on selvästi pitempi ja suhteessa kapeampi kuin metsäkauriin. Pienimmät kuusipeuran jäljet eivät kuitenkaan juuri ole isompia kuin metsäkauriin, joten näiden lajien erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Vaikeissa tapauksissa on erityisesti tarkkailtava sorkkien suhteellista leveyttä.

 

Kuvagalleria

Tulosta sivu

Riistakolmiot.fi